noun_Email_707352 noun_917542_cc noun_Globe_1168332 Map point Play Untitled Retweet

“Urheilu tuottaa paljon dataa, mutta haasteena on sen yhdistäminen ja jalostaminen” — podcast-vieraana Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki

05 marraskuuta 2020

Tietoa tulevasta -podcastin kakkoskauden neljännessä jaksossa syvennytään urheilun maailmaan yhdessä Olympiakomitean digipäällikön Juha Saapungin kanssa.

Jaksossa päästään tarkastelemaan esimerkiksi Olympiakomitean digisalisaatiostrategiaa, suomalaisessa urheilussa hyödynnettyä teknologiaa, sekä sitä, kuinka datakyvykkyyttä kasvatetaan tämän kaltaisessa organisaatiossa. Kuuntele jakso Spotifyssä tai tämän artikkelin lopussa!

Digitaalisella muutoksella on valtava vaikutus urheiluun toimialana

Juha Saapunki on itse sitä sukupolvea, joka aikoinaan opetteli ohjelmoimaan Commodore64-konsolin avulla, jolla olympia-aiheiset pelit olivat erityisen suosittuja.

Saapungin mielestä digitaalinen transformaatio koskettaa kaikkia aloja. Urheilun kontekstissa sillä tarkoitetaan kuitenkin esimerkiksi sitä, että syntyy runsaasti uudenlaisia laitteita ja tuotteita kuten vaikkapa rannelaitteita ja sensoreita, joiden avulla voidaan tehostaa suoritusta sekä urheilun että kuntoilun puolella.

Maailman mittakaavassa isot ammattilaislajit vievät kehitystä kovaa vauhtia eteenpäin. Saapunki luettelee tärkeinä osa-alueina esimerkiksi investoinnin elämyksiin ja katsojakokemuksen kehittämiseen, samoin kuin itse urheilusuorituksen ja harjoittelun tehostamisen.

Saapunki mainitsee muutaman urheilulajin, jotka ovat jo kansainvälisesti erityisen hyviä digitalisaation ja datan hyödyntämisessä. “E-urheilussa suorituksen välineenä on tietokone ja ohjelmisto”, hän tiivistää. “Lisäksi esimerkiksi koripallo, amerikkalainen jalkapallo, eurooppalainen jalkapallo, golf ja tennis ovat edelläkävijöitä tässä.”

Hänen mukaansa vaikkapa jalkapallojoukkueille on tarjolla esimerkiksi paljon ohjelmistoja, joiden avulla voidaan mitata ja tarkastella suorituksia. Lajin dataa voidaan siten analysoida ja hyödyntää tehokkaasti, ja jalostaa sitä entisestään valmennuksen myöhempään käyttöön.

“Esimerkiksi Real Madrid on tehnyt ison järjestelmän yhteistyössä Microsoftin kanssa ja päässyt pitkälle siinä, miten saadaan ihmiset kiinnostumaan joukkueesta ja sen jäsenistä”, Saapunki kertoo.

Suomi Sport -palvelu tarjoaa hyvän näkymän suomalaisten liikkumiseen

Vuonna 2018 Olympiakomitea suoritti yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa esiselvityksen suomalaisen urheilun tietojärjestelmistä ja siitä, miten niitä käytetään. Saapungin mukaan sen avulla haluttiin myös tietää, millaisia järjestelmiä valmennuksessa haluttaisiin hyödyntää tulevaisuudessa.

Selvityksessä havaittiin lisäksi muun muassa, että Suomessa käytetään tietojärjestelmiä ja ratkaisuja, mutta tyypillisesti ne ovat toisistaan riippumattomia, spesifejä täsmäratkaisuja, jotka eivät välttämättä toimi saumattomasti yhteen. “Tyypillinen tilanne on se, että valmentaja kokoaa Exceliin dataa eri lähteistä ja käsittelee tietoa oman näkemyksensä pohjalta”, Saapunki kertoo.

Tällä hetkellä Olympiakomitea hyödyntää Suomi Sport -palvelun avulla kerättyä dataa. “Harjoitteluun liittyvä data on tärkeintä”, lisää Saapunki. Sellaista on esimerkiksi testidata ja tulostiedot, sekä myös palautumiseen, lepoon ja ravitsemukseen liittyvät tiedot.

Suomi Sport -palvelun avulla voidaan seurata esimerkiksi urheilijan ja valmentajan vuorovaikutusta ja yhteistyötä, ja tämän tiedon avulla voidaan tehdä parempia ratkaisuja ja saada jatkossa myös parempia tuloksia.

“Meillä on paljon tekemistä siinä, että pystyisimme Suomessa hyödyntämään tehokkaasti urheilu- ja liikuntadataa”, Saapunki kertoo. “Samalla pitää kehittää osaamista ja ymmärrystä siitä, miten sitä dataa voi analysoida ja hyödyntää oikein.”

Entä millainen on huippu-urheilun datastrategian sisältö?

Suomen Olympiakomitea on rakentanut huippu-urheilun datastrategian vuonna 2019. Saapunki kertoo siitä podcast-jaksossa lisää.

Saapungin mukaan kun käytössä on paljon erilaisia toisistaan riippumattomia järjestelmiä, joihin dataa kertyy, strategian yhtenä tärkeänä tavoitteena oli löytää toimiva tietotekninen ratkaisu. “Lopulta päädyimme palvelualustaratkaisuun, joka pystyy vastaanottamaan ja tuomaan tietoa useista eri lähteistä ja käsittelemään sitä järkevällä tavalla”, Saapunki kertoo.

Valmennusjohdolta ja urheilijoilta tarvitaan myös uudenlaista osaamista, jotta dataa voidaan paitsi kerätä, myös hyödyntää oikein.

“Digikuntoprojektin” tuotantovaiheessa kahdelle kokeiluryhmälle tuotettiin palvelualustatoteutus, jolla yhdistettiin harjoittelutieto ja Polarin rannelaitteesta saatu data. Lopuksi data voitiin visualisoida, ja sitä saattoi seurata omasta älylaitteestaan reaaliajassa. Nyt pyritään selvittämään eri lajien tarpeita ja vaatimuksia.

Hyödyt ovat olleet selvät. “Valmentajat kiittävät reaaliaikaisesta tiedosta, jota ei tarvitse yhdistellä ja tallentaa itse Exceliin, vaan sen näkee suoraan itse puhelimesta”, Saapunki kertoo. Tulevaisuudessa voisi kokeilla myös testitietojen siirtämistä suoraan palvelualustaan.

“Prosessit ovat aina pitkiä, mutta nyt ollaan päästy hyvään vauhtiin suomalaisen urheilun digitaalisessa transformaatiossa!” iloitsee Saapunki.

Tutustu myös: Mikä datastrategia ihan käytännössä on, ja miten sellainen tehdään?

Kuuntele podcastin neljännestä jaksosta itse vielä muun muassa:

  • Miten Juha Saapunki näkee Olympiakomitean datastrategian tavoitteet isossa kuvassa
  • Kuinka urheilun eri sidosryhmät voisivat oppia lisää ja kehittää datakyvykkyyttään yhä parempaan suuntaan
  • Kuinka urheilusta saatua dataa voi konkreettisesti hyödyntää, sekä urheilijan että valmentajan näkökulmasta
  • Mikä on digikuntoprojektin seuraava askel
  • Mistä Olympiakomitean saavutuksesta Juha Saapunki on erityisen ylpeä

Jakson keskeisimmät – nappaa tärpit kuunteluun:

0:34 Mikä on Juha Saapungin suosikkiurheilulaji?

1:15 Miten Juha Saapunki on päätynyt töihin digikehityksen ja datan pariin?

3:04 Mitä digipäällikön tontille kuuluu?

4:10 Mitä digitransformaatio tarkoittaa urheilussa?

5:44 Esimerkkejä lajeista, jotka ovat edelläkävijöitä digitalisaatiossa ja datan hyödyntämisessä, ja miten edelläkävijyys näkyy käytännössä

8:55 Missä vaiheessa Suomi on digitalisaatiossa ja datan hyödyntämisessä urheilun kontekstissa?

10:46 Millaisia ovat eri lajeihin liittyvät ratkaisut?

12:33 Millaista dataa tällä hetkellä kerätään ihmisten liikkumisesta, ja miten sitä hyödynnetään?

14:22 Mitä konkreettista arvoa data ja analytiikka voivat tuoda sekä urheilijalle, että kuntoilijalle?

17:00 Millainen on huippu-urheilun datastrategian sisältö, ja iso visio?

19:51 Minkälaisia dataan liittyviä projekteja Olympiakomiteassa on tällä hetkellä meneillään?

21:30 Millaisia hyötyjä ja tuloksia “Digikuntoprojektin” kokeilusta on saatu, ja mitä projektissa tapahtuu seuraavaksi?

23:30 Minkälaisia kommentteja olette saaneet projektissa mukana olleilta urheilijoilta?

25:20 Mitä datan keskittäminen yhteen paikkaan voi mahdollistaa jatkossa?

27:08 Millä tavalla Olympiakomitea edistää eri sidosryhmien datakyvykkyyttä?

29:40 KONEen Maija Hovilan kysymys kolmosjaksosta

31:28 Mistä Olympiakomitean saavutuksesta Juha Saapunki on erityisen ylpeä?

Seuraa meitä Spotifyssa, niin saat jaksot heti tuoreeltaan kuunneltaviksi

Laita Tietoa tulevasta -podcast seurantaan Spotifyssa, niin yksikään jakso ei pääse lipumaan ohitsesi. Vieraaksemme on tällä kaudella tulossa monia muitakin datakeskeisen liiketoiminnan edelläkävijöitä, kuten SOK:n Head of Transformation Sebastian Nyström ja Kelan Director of IT and shared services Nina Nissilä.

Liity myös #datainsiders-yhteisöömme, niin pysyt kärryillä uusimmista dataskuupeista.

Tervetuloa mukaan!

Haluatko tietää lisää?

Roosa-Maria Säntti

Head of Cloud, Data and Insight

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä