
“Urheilu tuottaa paljon dataa, mutta haasteena on sen yhdistäminen ja jalostaminen”
Julkaistu 05 marraskuuta 2020
Tässä haastattelussa syvennytään urheilun ja datan maailmaan yhdessä Olympiakomitean digipäällikön Juha Saapungin kanssa.
Olympiakomitean digisalisaatiostrategiassa määritellään mm. miten suomalaisessa urheilussa hyödynnettyä teknologiaa, sekä sitä, kuinka datakyvykkyyttä kasvatetaan tämän kaltaisessa organisaatiossa.
Digitaalisella muutoksella on valtava vaikutus urheiluun toimialana
Juha Saapunki on itse sitä sukupolvea, joka aikoinaan opetteli ohjelmoimaan Commodore64-konsolin avulla, jolla olympia-aiheiset pelit olivat erityisen suosittuja.
Saapungin mielestä digitaalinen transformaatio koskettaa kaikkia aloja. Urheilun kontekstissa sillä tarkoitetaan kuitenkin esimerkiksi sitä, että syntyy runsaasti uudenlaisia laitteita ja tuotteita kuten vaikkapa rannelaitteita ja sensoreita, joiden avulla voidaan tehostaa suoritusta sekä urheilun että kuntoilun puolella.
Maailman mittakaavassa isot ammattilaislajit vievät kehitystä kovaa vauhtia eteenpäin. Saapunki luettelee tärkeinä osa-alueina esimerkiksi investoinnin elämyksiin ja katsojakokemuksen kehittämiseen, samoin kuin itse urheilusuorituksen ja harjoittelun tehostamisen.
Saapunki mainitsee muutaman urheilulajin, jotka ovat jo kansainvälisesti erityisen hyviä digitalisaation ja datan hyödyntämisessä. “E-urheilussa suorituksen välineenä on tietokone ja ohjelmisto”, hän tiivistää. “Lisäksi esimerkiksi koripallo, amerikkalainen jalkapallo, eurooppalainen jalkapallo, golf ja tennis ovat edelläkävijöitä tässä.”
Hänen mukaansa vaikkapa jalkapallojoukkueille on tarjolla esimerkiksi paljon ohjelmistoja, joiden avulla voidaan mitata ja tarkastella suorituksia. Lajin dataa voidaan siten analysoida ja hyödyntää tehokkaasti, ja jalostaa sitä entisestään valmennuksen myöhempään käyttöön.
“Esimerkiksi Real Madrid on tehnyt ison järjestelmän yhteistyössä Microsoftin kanssa ja päässyt pitkälle siinä, miten saadaan ihmiset kiinnostumaan joukkueesta ja sen jäsenistä”, Saapunki kertoo.
Suomi Sport -palvelu tarjoaa hyvän näkymän suomalaisten liikkumiseen
Vuonna 2018 Olympiakomitea suoritti yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa esiselvityksen suomalaisen urheilun tietojärjestelmistä ja siitä, miten niitä käytetään. Saapungin mukaan sen avulla haluttiin myös tietää, millaisia järjestelmiä valmennuksessa haluttaisiin hyödyntää tulevaisuudessa.
Selvityksessä havaittiin lisäksi muun muassa, että Suomessa käytetään tietojärjestelmiä ja ratkaisuja, mutta tyypillisesti ne ovat toisistaan riippumattomia, spesifejä täsmäratkaisuja, jotka eivät välttämättä toimi saumattomasti yhteen. “Tyypillinen tilanne on se, että valmentaja kokoaa Exceliin dataa eri lähteistä ja käsittelee tietoa oman näkemyksensä pohjalta”, Saapunki kertoo.
Tällä hetkellä Olympiakomitea hyödyntää Suomi Sport -palvelun avulla kerättyä dataa. “Harjoitteluun liittyvä data on tärkeintä”, lisää Saapunki. Sellaista on esimerkiksi testidata ja tulostiedot, sekä myös palautumiseen, lepoon ja ravitsemukseen liittyvät tiedot.
Suomi Sport -palvelun avulla voidaan seurata esimerkiksi urheilijan ja valmentajan vuorovaikutusta ja yhteistyötä, ja tämän tiedon avulla voidaan tehdä parempia ratkaisuja ja saada jatkossa myös parempia tuloksia.
“Meillä on paljon tekemistä siinä, että pystyisimme Suomessa hyödyntämään tehokkaasti urheilu- ja liikuntadataa”, Saapunki kertoo. “Samalla pitää kehittää osaamista ja ymmärrystä siitä, miten sitä dataa voi analysoida ja hyödyntää oikein.”
Entä millainen on huippu-urheilun datastrategian sisältö?
Suomen Olympiakomitea on rakentanut huippu-urheilun datastrategian vuonna 2019. Saapungin mukaan kun käytössä on paljon erilaisia toisistaan riippumattomia järjestelmiä, joihin dataa kertyy, strategian yhtenä tärkeänä tavoitteena oli löytää toimiva tietotekninen ratkaisu. “Lopulta päädyimme palvelualustaratkaisuun, joka pystyy vastaanottamaan ja tuomaan tietoa useista eri lähteistä ja käsittelemään sitä järkevällä tavalla”, Saapunki kertoo.
Valmennusjohdolta ja urheilijoilta tarvitaan myös uudenlaista osaamista, jotta dataa voidaan paitsi kerätä, myös hyödyntää oikein.
“Digikuntoprojektin” tuotantovaiheessa kahdelle kokeiluryhmälle tuotettiin palvelualustatoteutus, jolla yhdistettiin harjoittelutieto ja Polarin rannelaitteesta saatu data. Lopuksi data voitiin visualisoida, ja sitä saattoi seurata omasta älylaitteestaan reaaliajassa. Nyt pyritään selvittämään eri lajien tarpeita ja vaatimuksia.
Hyödyt ovat olleet selvät. “Valmentajat kiittävät reaaliaikaisesta tiedosta, jota ei tarvitse yhdistellä ja tallentaa itse Exceliin, vaan sen näkee suoraan itse puhelimesta”, Saapunki kertoo. Tulevaisuudessa voisi kokeilla myös testitietojen siirtämistä suoraan palvelualustaan.
“Prosessit ovat aina pitkiä, mutta nyt ollaan päästy hyvään vauhtiin suomalaisen urheilun digitaalisessa transformaatiossa!” iloitsee Saapunki.