noun_Email_707352 noun_917542_cc noun_Globe_1168332 Map point Play Untitled Retweet

Digitalisaatio tukee ja helpottaa koulutyötä

Opettajien ja kouluhenkilöstön haasteet ovat kasvaneet jatkuvasti. Hyvin toimiva ja kohtuuhintainen digitaalinen koulutusjärjestelmä onkin tärkeä, jotta koulujen digitalisaatio onnistuu sujuvasti.

Lars Åström / 13. syyskuuta, 2021

Opettajien ja muun kouluhenkilöstön hallinnolliset haasteet ovat kasvaneet jatkuvasti viime vuosina. Arki täyttyy monista tehtävistä, jotka vievät huomion pois päätyöstä eli opettamisesta. Hyvin toimiva ja kohtuuhintainen digitaalinen koulutusjärjestelmä onkin olennaisen tärkeä, jotta koulujen digitalisaatio onnistuu sujuvasti.

Koulujen digitalisaatio on ollut käynnissä jo pitkään, ja se on tuonut paljon parannuksia niin opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle kuin oppilaille ja heidän huoltajilleen. Nykyaikaisissa digitaalisissa työkaluissa on kuitenkin vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Niiden avulla voidaan esimerkiksi vapauttaa aikaa itse opetustyöhön. Jo vuonna 2013 Ruotsin opetusministeriö totesi muistiossaan, että ”opettajien työtehtävät ovat ajan mittaan lisääntyneet”. Asiat eivät näytä juuri parantuneen sen jälkeen, sillä seuraavana vuonna Ruotsin opetusviraston tekemä tutkimus osoitti, että opettajat käyttävät vain hieman yli 30 prosenttia (!) työajastaan opetukseen.

Ruotsin opettajaliiton (Lärarförbundet) jäsenkyselyssä lähes yhdeksän kymmenestä peruskoulun opettajasta koki työmääränsä liian suureksi. He huomauttivat, että ennen kaikkea hallinto ja oheistehtävät veivät aikaa opetuksen suunnittelulta ja kehittämiseltä. Jopa kahdeksan kymmenestä koki, ettei ehtinyt suunnitella oppituntejaan haluamallaan tavalla.

Oppilashallinto ja viranomaisraportointi

Yhtä suuri osuus eli kahdeksan opettajaa kymmenestä kertoi toisessa opettajaliiton teettämässä kyselyssä, että hallinnolliset tehtävät ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä tutkimus tehtiin vuonna 2017. Vielä useammat kokivat, että työnantaja tai valtio oli lisäksi antanut heille lisää tehtäviä, jotka liittyivät esimerkiksi yksilöllisiin kehittämissuunnitelmiin tai opetussuunnitelmien osaamisvaatimusten muutoksiin.

Hallitukselle viime vuonna esitetyssä selvityksessä yhdeksi syyksi opettajien lisääntyneeseen työmäärään nostettiin myös arviointijärjestelmän ja osaamisvaatimusten muutokset. Arviointiin ja arvosanojen antamiseen tarvitaan yhä enemmän näyttöä.

Yksi keino selviytyä tästä haastavasta tilanteesta on digitalisoinnin lisääminen – kunhan se tehdään oikein. Digitaaliset työkalut voivat nimittäin olla erittäin tehokkaita tiettyjen hallinto- ja dokumentointitehtävien suorittamisessa.

Huoltajat haluavat vaikuttaa kouluun

Kouluun kohdistuu painetta myös toiselta suunnalta. Tutkija Tom S. Karlsson viittaa niin sanottuun ”asiakkaistamisprosessiin”, jossa viranomaiset haluavat nähdä kansalaiset asiakkaina vahvistaakseen vaikutelmaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Tämän seurauksena kansalaiset alkavat tietenkin nähdä itsensä valtion asiakkaina ja asettaa aivan uudenlaisia vaatimuksia esimerkiksi koulutukselle.

Ruotsin valtakunnallisen opettajajärjestön (Lärarnas Riksförbund) tekemän tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä opettajasta on ollut tilanteessa, jossa vanhemmat ovat yrittäneet vaikuttaa opetukseen. Yli puolet opettajista, 54 prosenttia, sanoi, että vanhemmat ovat yrittäneet vaikuttaa opettajiin, jos heidän ehdotuksiaan ei ole otettu huomioon.

On selvää, että vanhemmille on todella annettu enemmän sananvaltaa kouluissa. Koska uuden sukupolven koululaisten vanhemmat ovat kasvaneet niin, että tietotekniikka on luonnollinen osa arkea, he odottavat myös lastensa kouluympäristöltä toimivia digitaalisia viestintäkanavia.

Monia tällaisia ratkaisuja on jo käytössä, mutta vanhempien kohtaamista voidaan edelleen parantaa käyttämällä parhaita saatavilla olevia digitaalisia työkaluja.

Koulun digitalisointi

Ruotsin hallitus on eri yhteyksissä todennut, että ”Ruotsin on oltava maailman paras digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä”. Tämä on todettu esimerkiksi hallituksen esitellessä muutama vuosi sitten koulujärjestelmää koskevan kansallisen digitalisaatiostrategian.

Strategiassa todetaan nimenomaisesti, että ”digitalisaation avulla on helpotettava henkilöstön työtilannetta opetukseen ja hallintoon liittyvissä tehtävissä”.

Toisin sanoen koulun henkilökunnalle on voitava käyttää enemmän aikaa siihen, mitä he pitävät tärkeänä. Kyse on yhtäältä siitä, että opettajien aikaa vapautuu opettamiseen, mutta samalla myös koulun muun henkilökunnan on helpompi hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, jotka keventävät hallinnollista taakkaa.

Suuria investointeja digitalisaatioon

Monet koulut ovat kertoneet hyötyneensä suuresti käyttöön tulleista digitaalisista työkaluista, mutta tilannetta halutaan myös parantaa. Valtakunnallisen opettajajärjestön vuoden 2020 alussa tekemän tutkimuksen mukaan opettajat ovat laajalti tyytymättömiä siihen, miten pitkälle digitalisaatio on edennyt ja miten se toimii. Esimerkiksi yli kolmannes opettajasta sanoo, ettei heillä ole digitaalisia työkaluja, joita he tarvitsisivat työssään.

Koulujen digitalisointiin investoidaan epäilemättä paljon rahaa. Vuonna 2019 Ruotsin koulujärjestelmässä investoitiin opetusteknologiaan lähes 4 miljardia kruunua, ilmenee Swedish Edtech Industry -toimialajärjestön raportista. Summa sisältää laitteisto-, hallinto- ja opetuskustannukset.

Samalla on syytä huomata, että tämä on noin 1,3 prosenttia Ruotsin koulujärjestelmän kokonaiskustannuksista. ja että laitteistohankintojen osuus investoinneista on noin kaksi kolmasosaa.

Näkemyksemme mukaan 1,3 prosenttia on verrattain vähän sekä muihin aloihin verrattuna että kansainvälisesti tarkasteltuna. Tältä osin investointien lisäämisestä voisi olla hyötyä. Vaikka raha ei aina ratkaise ongelmia, mielestämme on perusteltua väittää, että digitalisaatioon kannattaa investoida lisää, jotta opettajille jää enemmän aikaa opetukseen. Etenkin kun otetaan huomioon koulumaailman monimutkaistuminen ja korkeat turvallisuusvaatimukset.

Me toimittajat teemme kovasti töitä parantaaksemme tehokkuutta standardoinnin avulla, esimerkiksi noudattamalla käyttöliittymissä SS 12000 -standardia. Pyrimme myös määrittelemään yhteisiä Edtech-alan käsitteitä Swedish Edtech Industryn kanssa.

Oikeat työkalut, joista on todella hyötyä

On myös tärkeää tiedostaa, ettei kyse ole minkä tahansa digitaalisten ratkaisujen käyttöönotosta. Tämän Ruotsin opetusvirasto tuo esiin raportissaan ”Digitaliseringen i skolan” (Digitalisaatio kouluissa). Raportissa korostetaan, että jotkin digitaaliset järjestelmät, joiden tarkoituksena on muun muassa koordinoida ja dokumentoida koulujen toimintaa, ovat aiheuttaneet hallinnollista työtä, joka kääntyy itseään vastaan – ”prosessien tehostamisen sijaan hallintoon kuluu enemmän aikaa”.

Hallitus on todennut saman. Kansallisessa strategiassa todetaan, että huonot digitaaliset työkalut uhkaavat lisätä kouluhenkilökunnan hallinnollista taakkaa. Tämä taas ”saattaa viedä arvokasta aikaa henkilökunnan päätyöltä”.

Mielestämme ensin on varmistettava prosessien ja viestinnän tehokkuus ja joustavuus. Oikeiden tietojen on oltava saatavilla silloin ja siellä, missä niitä tarvitaan, ja käsittelyn on oltava ehdottoman turvallista ja mahdollisimman automaattista. Lisäksi on tärkeää, että kaikilla koulun toimintaan osallistuvilla – myös huoltajilla – on muutoksesta hyvä kokemus ja että arkea kevennetään viestintäratkaisuilla, jotka helpottavat viranomaisten, koulujen ja kotien välistä vuorovaikutusta.

Ratkaisu on siis valittava huolellisesti. Oikeilla valinnoilla koulun arjesta tulee helpompaa kaikille.

Lars Åström
Head of Education Nordic, TietoEVRY

Haluatko kuulla lisää?

Lars Åström

Head of Education Nordic, TietoEVRY

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä