noun_Email_707352 noun_917542_cc Map point Play Untitled Retweet Group 3 Fill 1

Ota saavutettavuus palveluidesi kehityksessä paremmin osaksi arkea

Tällöin esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä mietitään jo palvelun ensimetreiltä lähtien. Lopputuloksena palvelusta tulee paremmin saavutettava ja kehitystyön kustannukset pysyvät helpommin kurissa.

Hannu Aarniala / 14. maaliskuuta, 2022

Pitkä työ on viimein ohi. Palvelullesi tehty saavutettavuustyö on saatu päätökseen viime keväänä, juuri ennen nykyisten saavutettavuusvaatimusten määräaikojen umpeutumista. Kaikki on siis hyvin. Vai onko? Kuten tiedämme, vastaus on ei.

Liian usein palveluiden kehityksessä on mukana se harhaluulo, että riittävä saavutettavuuden taso voidaan saavuttaa kertarysäyksellä, yhtenä erillisenä projektina. Tosiasiassa saavutettavuuden huomioiminen on jatkuvaa työtä. Tämä työ osana palvelun kehitysprosessia on myös paljon vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa, jos se aloitetaan jo aiemmin.

Lisäksi palvelun kehittäminen kaikille saavutettavaksi on niin sanotusti liikkuva maali. Parempi ajattelutapa on, ettei saavutettavuustyö varsinaisesti koskaan tule valmiiksi. Tämä ajattelutapa on toki monille digitaalisten palveluiden kehityksessä mukana olleille tuttu myös ketterästä ohjelmistokehityksestä.

Lue lisää digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten siirtymäajoista

Saavutettavuustyö on sitä kustannustehokkaampaa, mitä aiemmin se aloitetaan.

Kaksi tapaa työstää saavutettavuutta

On tyypillisesti kaksi tapaa tehdä digitaalisesta palvelusta saavutettava, joista liputan vahvasti jälkimmäisen puolesta:

  • Jo olemassa oleva palvelu kehitetään vastaamaan lain vaatimia saavutettavuusvaatimuksia
    Usein tämä työ alkaa saavutettavuusarvioinnilla, jossa kartoitetaan palvelun saavutettavuuden kipukohtia sekä tehdään kattava listaus puutteista ja suunnitelma niiden korjaamiseksi tärkeysjärjestyksessä.

  • Saavutettavuus huomioidaan palvelun kehityksessä alusta asti
    Tällöin jo palvelua suunniteltaessa erilaiset ihmisten rajoitteet ja käyttötilanteet otetaan paremmin huomioon saavutettavuusvaatimusten kautta. Saavutettavuus on luonteva osa palvelun vaatimusmäärittelyä, toteutusta teknologisine ratkaisuineen ja testausta. Näin lopputuloksena on saavutettava ja helppokäyttöinen ratkaisu loppukäyttäjille, eikä organisaatiolle koidu turhia lisäkustannuksia.

Vaikka yllä kuvatuista toimintatavoista jälkimmäinen voi vaikuttaa ilmiselvästi järkevämmältä ja kustannustehokkaammalta, on hyvä muistaa, ettei se aina onnistu. Voi esimerkiksi olla, että organisaatiolla on jo pitkään käytössä ollut palvelu, jolla on vakiintunut käyttäjäkunta sekä kehitystä sitovat, mutta välttämättömät tekniset ratkaisut. Nämäkin palvelut voi toki kehittää saavutettaviksi.

Mutta mitä aiemmin saavutettavuusvaatimukset huomioidaan palvelun kehityksessä muiden asiakaskeskeisten ja ketterien toimintatapojen kanssa, sitä helpommalla ja halvemmalla kehitystyössä jatkossakin päästään.

Palvelun käyttäjät ja asiakaskunta muuttuvat

On hyvä varmistua siitä, että perustavanlaatuiset ratkaisut palvelun suunnittelussa ja kehityksessä kestävät aikaa, etenkin jos palvelua kaavaillaan suurelle asiakaskunnalle.

Myös palvelun käyttäjät sekä heidän elämäntilanteensa muuttuvat vuosien saatossa. Ihmisten ikääntyessä heille voi kehittyä toimintaan vaikuttavia rajoitteita, kuten liikunta- ja näkökyvyn heikkenemistä, jolloin palvelun helppokäyttöisyys ja saavutettavuuden varmistaminen nousee arvoon arvaamattomaan. Tämä voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta liian usein palveluiden vaatimusmäärittelyjen rivien välistä nousee esiin oletus, että käyttäjäryhmät eivät muutu.

Saavutettavat digitaaliset palvelut ottavat erilaiset käyttäjät ja käyttötilanteet sekä niiden mahdolliset haitat kattavammin huomioon.

Lainsäädäntö ja saavutettavuusvaatimukset muuttuvat

Vuonna 2019 Euroopan unioni laati niin sanotun esteettömyysdirektiivin (Directive 2019/882 on the accessibility requirements for products and services, “European Accessibility Act”). Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU-maiden saavutettavuuslainsäädäntöä sekä tietysti tehdä kansalaisten elämästä helpompaa helppokäyttöisemmillä digitaalisilla palveluilla ja mobiilisovelluksilla.

Tämä direktiivi laajentaa ja muuttaa suomalaisen lainsäädännön vaatimuksia diigpalveluista. Laki yksityiskohtaisine vaatimuksineen astuu voimaan kesäkuun 2022 loppuun mennessä ja siirtymäaikaa on kolme vuotta.

On myös tiedossa, että direktiivin digitaalisia palveluita koskevat saavutettavuusvaatimukset pohjautuvat koko ajan kehittyvään WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines - ohjeistukseen.

Lisätietoa EU:n esteettömyysdirektiivin mahdollista vaikutuksista Suomen lainsäädäntöön lähitulevaisuudessa saat Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Teknologiset ratkaisut ja toimintaympäristö muuttuvat

Saavutettavuutta pohtiessa on pysyttävä kärryillä myös verkkopalveluiden kehityksessä käytettävistä teknologioista ja tekniikoista. Ne kehittyvät alati hurjaa vauhtia. Esimerkiksi pitkään yleisesti käytössä ollut Adoben Flash-teknologia lopulta hylättiin teknologiajättien yhteisellä päätöksellä muun muassa tietoturvaongelmien takia.

Myös digitaalisten palveluiden käyttötavat ja käyttöympäristöt muuttuvat. Monen mielessä on älypuhelimien ja mobiilisovellusten nopea kehitys ja yleistyminen 2010-luvulla. Tämän myötä digitaalisten palveluiden käyttäjäkunta laajeni ja monipuolistui nopeasti, koululaisista eläkeläisiin.

Maailmamme jatkuvasti digitalisoituessa erilaiset käyttötilanteet ja käyttäjät yleistyvät, ja ne vaikuttavat palveluiden kehitykseen. Microsoft, Facebook ja muut isot toimijat pohtivatkin, miten saavutettavuus ja vaikkapa muistiongelmat sekä muut kognitiiviset haitat voidaan huomioida paremmin virtuaalisessa todellisuudessa.

Deaf woman uses sign language in a video call.jpeg
Saavutettavista ja esteettömistä digitaalisista palveluista hyötyvät kaikki niiden käyttäjät, eivät vain näkö- tai kuulorajoitteiset.

Miten saavutettavuus otetaan aina huomioon palveluiden kehityksessä?

Kuten tästä pohdiskelusta huomaa, mitään yksiselitteistä kaikki asiat huomioivaa ”hopealuotia” tai yksinkertaista teknistä ratkaisua ei ole, jolla eri palveluista saadaan varmasti saavutettavia kaikille.

Mutta ainakin seuraavilla vinkeillä voit tehdä kehitteillä olevasta ja tulevista palveluista saavutettavampia:

  1. Kasvata omaa ymmärrystäsi käyttäjien mahdollisista rajoitteista sekä lain saavutettavuusvaatimuksista ja ohjeistuksista. Koita myös nostaa oman organisaatiosi tai ainakin kaikkien digitaalisen palvelun suunnitteluun ja tuotantoon osallistuvien ymmärrystä aiheesta. Voit vaikkapa järjestää saavutettavuuskoulutuksia avainhenkilöille. Varsinkin päättäjien sitouttaminen kannattaa, sillä viime kädessä he vastaavat projektin tavoitteista ja resursseista.

  2. Hyödynnä palvelun suunnittelussa muotoiluajattelun keinoja, kuten käyttäjäryhmien syvempää ymmärrystä ja yhteiskehittelyä. Myös palvelun potentiaalisia käyttäjiä, joilla on jokin rajoite, voidaan ottaa mukaan palvelun kehitykseen, esimerkiksi järjestämällä heille käyttäjähaastatteluja.

  3. Ota saavutettavuus ja esteettömyys suunnitteilla olevan palvelun lähtökohdaksi. Näin estät ”saavutettavuusvelan” syntymisen ja torjut palvelun käyttöä heikentävät sudenkuopat kaikille käyttäjille ennen uusien lakien voimaantuloa.

Haluatko kuulla lisää, miten voimme auttaa sinua tekemään palveluista paremmin saavutettavia nyt ja jatkossa? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!

Hannu Aarniala
Senior Interaction Designer

Haluatko kuulla lisää?

Hannu Aarniala

Senior Interaction Designer

Lisää samalta asiantuntijalta

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä