Onnistumisen edellytyksenä kansallisesti yhtenäiset tietosisällöt ja -rakenteet
Tieto ei kulje eri järjestelmien välillä. Samaa tietoa syötetään moneen kertaan uudelleen. Kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta uupuu.
Näitä sosiaalihuollonkin arjessa tuttuja tilanteita on lähdetty kansallisesti ratkaisemaan tietomallinnuksen avulla. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjat sisältävät oleellisia tietoja asiakkaasta ja hänen elämäntilanteestaan. Tiedot ohjaavat, miten asiakasta tuetaan kokonaisvaltaisesti erilaisten sosiaalipalvelujen avulla. Niiden pohjalta voidaan arvioida myös toimien vaikuttavuutta.
Valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastietomallin, Sosmeta, tavoitteena on tietojen rakenteiden ja sisältöjen esittäminen yhtenäisellä tavalla. Tämä mahdollistaa tiedon laajamittaisen hyödyntämisen, kuten tiedon hakemisen, raportoinnin ja tilastoinnin. Onnistuminen mitataan sen perusteella, kuinka hyvin asiakirjoihin kirjattavaa tietoa pystytään hyödyntämään sekä organisaatioissa että kansallisesti. Suunnitelmat ovat oikeansuuntaisia, ja kansallista yhteistyötä on tehty hyvässä hengessä.
Näihin suunnitelmiin pohjautuen valitsimme kehitystyömme pohjaksi avoimen tietomallin (openEHR). Se tukee sosiaalihuollon asiakastietomallin tavoitteita ja mahdollistaa laajemminkin tulevia tiedon hyödyntämistarpeita. Saumattomien ja oikea-aikaisten palveluiden edellytyksenä ovat organisaatioiden rajat ylittävät asiakaspolut. Asiakaskeskeisyys vaatii tietojen täysimääräistä hyödyntämistä yli organisaatio- ja järjestelmärajojen analytiikan ja automatiikan avulla.
Onko sosiaalihuollon tietojen hyödynnettävyys vaarantumassa?
Viranomaistenkin toimesta on linjattu, että sosiaalihuollon tiedon laatu ja hyödynnettävyys ovat sekä ensisijais- että toisiokäytön onnistumisen edellytys. Olemme viime aikoina kuitenkin huolestuneina seuranneet, että sosiaalihuollon asiakastietomalli ei toteutuisikaan alun perin suunnitellun mukaisesti: tietokomponentteja ja asiakirjarakenteita ei määritellä kokonaisvaltaisesti yhdenmukaisesti, vaan niitä käytetään vain ohjeellisena tukena. Tämä uhkaa romuttaa koko perusajatuksen tietojen hyödynnettävyydestä.
Asiakirjojen toisistaan poikkeavat rakenteet estävät tavoitellun lopputuleman. Epäyhteneväisyyksistä syntyy riski, että tietoja kyetään jatkossa hyödyntämään organisaatioissa ja kansallisesti vain asiakirjakohtaisesti. Myös eri asiakirjat ylittävä sisällöllinen joukkoanalyysi vaikeutuu merkittävästi, sekä tietojärjestelmissä että Kanta-palveluihin tallennettavan asiakirja-aineiston osalta. Puutteellisella toteutuksella voi olla vaikutuksia myös toivottuun sote-tietojen yhteiskäyttöön tulevaisuudessa.
Tiedon kertakirjaamisen periaate säästäisi myös sosiaalihuollon ammattilaisten aikaa ja parantaisi toiminnan kustannustehokkuutta. Toisistaan poikkeavat asiakirjarakenteet vaikeuttavat sekä toiminnan että tietojärjestelmien kehittämistä.
Toivomme, että sosiaalihuollon kansallisissa pyrkimyksissä palattaisiin alkuperäiselle uralle, joka mahdollistaa tallennetun tiedon laadun ja laajamittaisen hyödyntämisen. Siten saavutamme kansallista vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja mahdollistamme tietojen analysoinnin.