14 toukokuuta 2020
Yhdenmukainen asiakaskokemus sekä laadukas, vaikuttava asiakasviestintä ovat jokaisen markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisen tavoitelistalla varsin korkealla. Jotta tämä on mahdollista, täytyy varsin monen myös asiakkaalle näkymättömän ”esiripun” takana olevan asian olla kunnossa.
Lähtötilanne ei useinkaan ole paras mahdollinen:
Markkinointiteknologian ja -sovellusten määrä on kasvanut organisaatioissa varsin räjähdysmäisesti viime vuosina. Kun tähän yhdistetään vielä joukko muita myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun prosesseihin kontribuoivia järjestelmiä, puhumme helposti jopa sadoista eri työkaluista.
Suurimmalla osalla näistä työkaluista on loppupeleissä varsin rajallinen toiminnallinen tehtävä. On työkalut markkinointiautomaatioon, SoMe-markkinointiin ja -seurantaan, web-analytiikkaan, uutiskirjeisiin, asiakaskuunteluun, segmentointidatan hallintaan, ennakoivaan markkinointianalytiikkaan jne. Vaikka nämä eri järjestelmät toimivatkin usein varsin mallikkaasti yksittäisinä järjestelminä, ne eivät luonnostaan muodosta integroitua kokonaisuutta ilman kokonaisvaltaista suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Kaiken lisäksi varsinkin suuremmissa organisaatioissa näitä työkaluja käyttää usein osaamisprofiililtaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan varsin hajautettu joukko ihmisiä. Valitettavasti nämä seikat eivät ainakaan edesauta saumattoman ja yhdenmukaisen asiakaskokemuksen luomista.
Meillä markkinointiteknologioiden parissa toimivilla on toisinaan taipumus salamarakastua yksittäisiin uusiin emergentteihin teknologioihin. Esimerkiksi Customer Data Platformit (CDP:t) ovat viime aikoina olleet varsin voimakkaan hypetyksen kohteena. Eikä siinä mitään. Järkevästi hyödyntäen niillä onkin parhaimmillaan varsin keskeinen mahdollistajan rooli aidosti 360-kuvan muodostamiseen asiakkaista ja tätä kautta esimerkiksi aktivointimarkkinoinnin tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.
Vähintään yhtä tärkeää kuin yksittäisen järjestelmän tai työkalun järkevä hyödyntäminen on sen toiminnan ja roolin ymmärtäminen osana asiakaskokemuksen ”kokonaisjärjestelmää”. Termi ”kokonaisjärjestelmä” ei tässä yhteydessä viittaa yksittäiseen tietojärjestelmään, vaan ihmisiin ja prosesseihin, jotka hyödyntävät kaikkea tätä teknologiaa merkityksellisten, personoitujen, vaikuttavien ja laadukkaiden asiakaskokemusten tuottamiseksi.
Selkeiden roolien määrittäminen eri järjestelmille vaikuttaa olevan yksi eniten pohdintaa aiheuttavista erityiskysymyksistä. Tämä pätee erityisesti erääseen suunnittelun ja johtamisen näkökulmasta keskeiseen kysymykseen: Mitä dataa tulee kerätä ja minne? Mikä on tässä yhteydessä markkinointiautomaation, asiakkuudenhallinnan (CRM), web-sisältöjen hallinnan ja asiakasdatan hallinnan (CDP, Customer Data Platform) järjestelmien roolitus? Pari esimerkkiä on paikallaan:
Jos olet ns. ”tyypillinen” organisaatio, sinulla on vähintään kymmeniä eri järjestelmiä ja työkaluja yksinomaan digitaalisen markkinoinnin ja myynnin pyörittämiseen. Nämä työkalut saattavat tulla osittain yhdeltä tai kahdelta suurelta ekosysteemitoimijalta ja joukolta pieniä teknologia-toimittajia. Niin tai näin, sinun ja sinun konsultointi- ja toteutuskumppanisi tehtävä on saada tämä toimimaan vähintään kriittisin osin yhteen mm. data- ja prosessi-integraation näkökulmasta. Keskeisten järjestelmien ja työkalujen roolien selkeä määrittäminen erityisesti datan keräämisen, hallinnan ja aktivoinnin näkökulmasta on olennainen osa tätä työtä. Ne eivät pelkästään mahdollista vuorovaikutusta asiakkaiden suuntaan, vaan niiden tulisi myös kyetä vuorovaikuttamaan keskenään. Yhden järjestelmän data (esimerkiksi käyttäytymisdata analytiikka-järjestelmästä tai asiakaskuunteludata palautteenhallintajärjestelmästä) saattaa olla kriittistä polttoainetta toiselle järjestelmälle (esimerkiksi markkinointiautomaatiojärjestelmälle).
Asiakasymmärryksen ja -näkemyksen sekä asiakasvuorovaikutuksen mahdollistavista järjestelmistä puhutaan usein kollektiivisesti englanninkielisellä termillä ”Systems of Insight and Engagement”. Niillä on käytännössä kolme keskeistä tehtävää ja tavoitetta (oikein hyödynnettynä):
Nämä tehtävät ja tavoitteet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa – ilman laadukasta dataa ei esimerkiksi ole laadukasta ja saumatonta asiakaskokemusta. Siiloutunut markkinointi-teknologiapino tai ympäristö, jossa eri järjestelmien ja työkalujen rooleja ei ole selkeästi määritelty, tekee näiden tavoitteiden saavuttamisesta käytännössä mahdotonta.
Hyvin usein tilanne vaatii priorisoidun tiekartan laatimista tavoitetilaan pääsemisen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa moniulotteista (tasot: aika, strateginen, ohjelmallinen, järjestelmä ja data) suunnitelmaa, jossa otetaan huomioon liiketoiminnan tavoitteet ja kipupisteet. Suunnitelman tarkoitus on jakaa tekeminen hallittaviin kokonaisuuksiin.
Kun asiat tehdään oikein ja järkevästi, teknologian ja tekemisen liiketoiminnallinen arvo kyetään tyypillisesti ulosmittaamaan useilla eri mittareilla ja osa-alueilla. Omaan kokemukseeni pohjautuen niitä ovat mm. enemmän korkealaatuisia liidejä, enemmän kauppoja, alhaisemmat asiakashankinnan ja -pidon kustannukset, alhaisemmat markkinoinnin kulut, konkreettisempi vuoropuhelu ja yhteinen suunta markkinoinnin ja myynnin välillä sekä kattavampi ja syvällisempi osto- ja asiointipoluista.
Kiinnostuitko? Verkostoidu kanssani LinkedInissä, niin saat jatkossakin tiedon kiinnostavista asiakaskokemukseen liittyvistä sisällöistä!
Blogi on julkaistu alun perin IAB Finlandin sivustolla.