Covid-19 haastaa muutokseen - miten vastaamme?

Kukaan ei vähättele uuden koronaviruksen aiheuttamaa uhkaa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen koronastrategian suuntaa määrittää se, että hallitsemattomasti levitessään koronaepidemia tulisi ylittämään terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyvyn. Saamme olla ylpeitä kyvystämme rajoittaa taudin leviämistä. Suurin kiitos kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon kentälle, ja kiittää voidaan myös vastuullisesti toimivia kansalaisia.

Kamppailu on vasta alussa, mutta olemme nyt asiantuntijoiden mukaan tilanteessa, jossa on strategista liikkumavaraa. Valtioneuvosto tiedotti taannoin, että Suomen koronatoimissa siirrytään hybridistrategiaan. Se ohjaa toimia suuntaan, joka toivottavasti antaa kipeästi kaivattua happea myös kansantaloudelle: rajoituksia aletaan vähitellen purkaa. Ensimmäisenä aukeavat koulut ja kirjastot, sitten vaiheittain esimerkiksi liikuntapaikat, ja kesäkuun alussa tietyin rajoituksin myös ravintolat. Tämä vaatii tiukempaa otetta testaamiseen ja tartuntaketjujen jäljittämiseen, missä myös resurssien tarpeen ennakoidaan lisääntyvän. Koronavastaanottoihin ja -osastoihin voi kohdistua lisääntyvää kuormitusta, toivottavasti kuitenkin hallitusti.

Samalla tulee miettiä, kuinka arkisempien terveysongelmien, erityisesti pitkäaikaissairauksien, seuranta ja hoidot toteutetaan. Koronasta huolimatta muiden sairauksien ilmaantuminen ei ole hävinnyt, ja ne on syytä tunnistaa ja hoitaa mahdollisimman varhain. Näihin liittyvää huolta on esiintynyt, kun ihmiset jäävät koronatartunnan pelossa koteihinsa. THL on ennakoinut hybridistrategiaan siirtymistä jo jonkin aikaa, mikä on antanut eri toimijoille aikaa miettiä toteutusta niukoilla resursseilla.

Yhdessä voimme tehdä paljon

Terveydenhuollon epidemia-arkea voidaan tukea yksinkertaisillakin keinoilla, miltäpä seuraavat esimerkit kuulostaisivat?

• Tartuntaturvalliset etävastaanotot ja vaikkapa karanteenissa olevan ammattilaisen vastaanottotoiminta.
• Jo käytössä olevien tietojärjestelmien ja toiminnallisuuksien hyödyntäminen tartuntaketjujen kartoittamisessa ja altistuneiden jäljittämisessä.
• Samojen toimintojen käyttäminen kotona sairastavien seurantaan ja kontrollitarpeen arviointiin.
• Tehovalvontakapasiteetin lisääminen helpottamalla potilaan vitaalielintoimintojen seurantaa jo ennestään tutuilla toiminnoilla.
• Jo käytössä olevien tietojärjestelmätoiminnallisuuksen hyödyntäminen muissa epidemian aiheuttamissa toimintamallien muutostarpeissa.

Näissä ehdotuksissa ei ole teknisesti mitään mullistavaa, ja joitakin näistä jo hyödynnetäänkin. Toimintojen käyttöönotto ja uusien prosessien kehittäminen voi kuitenkin olla vaativaa jo valmiiksi paineen alla työskenteleville organisaatioille. Haluamme olla asiakkaidemme rinnalla vastaamassa haasteisiin. Sairaaloiden ja terveyskeskusten kuormituksen lisääntyessä voi pienilläkin asioilla olla ammattilaisten työn sujuvuuden kannalta suuri merkitys. Arjen toimintoihin tehtyjen parannusten arvo näkyy aikanaan jälkikäteisarvioinnissa. Oikea-aikainen asiantuntija-apu toimintamallien kehittämisessä ja tietojärjestelmämahdollisuuksien yhteensovittamisessa voi säästää merkittävästi organisaation työaikaa ja tehostaa sen kehittämistä.

Arjen turvaamisesta rakenteellisiin muutoksiin

Pidän kiinni toiveestani: jospa 2020-luku tullaan kuitenkin muistamaan soten läpimurtojen vuosikymmenenä. Nyt vain organisaatioiden päivittäiset toiminnot ja mukautumiskyky kiilaavat valtakunnallisten rakennemuutosten edelle. Rakenteisiin palataan, kunhan koronapöly laskeutuu. Pidetään mielessä, että nyt tekemämme kehitystyö hyödyttää meitä myös tulevissa haasteissa. Parhaassa tapauksessa organisaatioidemme mukautumiskyky ja muutosvalmius ovat aivan eri tasolla kriisin jälkeen. Ja juuri mukautumista ja muutosvalmiutta tarvitaan muissakin soten haasteissa, myös niissä vanhoissa tutuissa. Me olemme valmiita tähän.

Tutustu muihin ajankohtaisiin sote-aiheisiin blogeihimme:

Hoitotyön rutiineja kehittämällä vapautetaan aikaa potilastyöhön

Sosiaalihuollon sähköisten palveluiden tarve korostuu epidemian aikana