13 maaliskuuta 2018
Dataa sanotaan usein uudeksi öljyksi, mutta toisin kuin fossiilisen vastineensa tapauksessa, tänä päivänä tuotettavan tiedon määrä on käytännössä rajaton. Sen potentiaali älykkäämmän ja kehittyneemmän yhteiskunnan luomisessa on ennenäkemätön ihmiskunnan historiassa.
Joka päivä tuotetaan miljardeja gigatavuja dataa. Sitä saadaan lukuisista lähteistä: sosiaalisen median käyttöäsi seurataan, anturit keräävät tietoa ja viranomaiset keräävät tietoa kansalaisistaan. Markkinatutkimusyhtiö IDC odottaa tiedon määrän kasvavan edelleen kymmenkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Tekoälyn (AI), esineiden internetin (IoT) ja pilvipalveluiden kaltaisten tekniikoiden yhteistoiminta auttaa meitä vapauttamaan tämän tiedon viranomaisten, liiketoiminnan ja kansalaisten käyttöön.
Meillä Suomessa on pitkään kerätty ja tallennettu digitaalisia tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla. Suomessa arviolta 10 prosenttia terveydenhuollon piiriin kuuluvasta väestöstä käyttää noin 80 prosenttia terveydenhuollon budjetista. Sama suuntaus on nähtävissä myös muissa Pohjoismaissa. Datapohjainen lähestymistapa voi tuoda valtavaa hyötyä ja johtaa älykkäämpään yhteiskuntaan.
Sillä on useita käyttökohteita. Sen avulla voidaan esimerkiksi luoda tietomalleja, joilla määritetään, mikä väestönosa on vaarassa joutua riippuvaiseksi sosiaaliturvasta. Vertaamalla näitä tietoja eri ministeriöiden tietoihin voidaan varmistaa, että sosiaalietuudet kohdistetaan oikeille henkilöille. Julkishallinto voi myös tarjota näille ryhmille koulutusta, resursseja ja lisäapua elämänlaadun parantamiseksi, mikä pienentää riskiä ajautua sosiaalipalveluiden varaan.
Tulevaisuudessa nämä tiedot (jotka ovat tähän asti olleet eri paikoissa) jaetaan, minkä ansiosta hallinnonalat voivat karsia byrokratiaa ja tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Odotamme, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä tulee joustavampi ja toimivampi seuraavan vuosikymmenen aikana, mikä voi tarkoittaa ainoastaan parempia palveluita kansalaisille.
Ihmiskeskeisyys on tällaisen datapohjaisen mallin onnistumisen edellytys. Ensinnäkin on ymmärrettävä, mitä loppukäyttäjät (kansalaiset) tarvitsevat, miten palvelut on heidän mielestään jaettava ja mitä he eivät halua. Useimmat viranomaiset ja organisaatiot tekevät virheen siinä, että ne laativat ratkaisuja huomioimatta inhimillisiä tekijöitä. Tuloksena on innovaatio, joka ei välttämättä vastaa tarkoitustaan.
Toiseksi turvallisuus on asetettava etusijalle. Ihmiset ovat oikeutetusti huolissaan yksityisyydensuojasta. Henkilötiedothan ovat kunkin yksilön omaisuutta, ja me vain autamme heitä käsittämään niiden potentiaalin. Jotta datapohjaiset sovellukset voivat todella onnistua, meidän on varmistettava, että ne ovat turvallisia ja että kansalaiset voivat täysin hallita itseään koskevia tietoja. Tieto pyrki jo monin tavoin parantamaan turvallisuutta käyttämällä muun muassa lohkoketjuja, mikä lisää yhteiskunnan luottamusta ja poistaa välikädet.
Kolmanneksi käyttäjille on tarjottava laajat käyttöoikeudet. Ihmiskeskeisen ja datapohjaisen järjestelmän täytyy olla autonominen ja hajautettu. Ihmisten on voitava turvallisin mielin luottaa siihen, että he omistavat tiedot ja voivat määrittää, mihin niitä käytetään. Visioimme alustan, jossa kansalaiset näkevät, mitä tietoja heistä on kerätty. Käyttäjät voivat halutessaan lisätä tietonsa eri palveluihin ja myös määrittää tarkasti, kuinka pitkään ja mihin tarkoitukseen niitä voidaan käyttää.
Vastaavia hankkeita on suunnitteilla myös USA:n ja Kanadan hallinnoissa, mutta Pohjoismaat ovat silti edelläkävijöitä. Oletamme, että ihmiskeskeinen ja datapohjainen lähestymistapa kiinnostaa myös muita Euroopan maita, kun otetaan huomioon EU:n tavoite luoda yleiseurooppalaiset terveydenhuoltomarkkinat. Samanlaista järjestelmää harkitaan myös veroyhteyksissä.
Tieto tekee jo yhteistyötä Suomen suurimman sairaanhoitopiirin, eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa, ja laatii tietoanalyyseja piirin verkostojen tehostamiseksi. Saadut kokemukset hyödynnetään muualla Suomessa ja myös ulkomailla.
Mihin kaikki tämä johtaa? Mielikuvissamme on ketterä ja joustava maailma, jossa ihmiset voivat nauttia kaikista älykkäämmän yhteiskunnan eduista. Valtavat määrät tietoa kootaan esineiden internetiin kytketyillä laitteilla. Tekoälyalustat analysoivat nämä tiedot ja jakavat sitten eri palvelut tehokkaasti, jotta kansalaiset voivat käyttää niitä pilvipohjaisilla järjestelmillä.
Mitä älykkäämmällä yhteiskunnalla tarkoitetaan?
Älykkäämmän yhteiskunnan arvolla on monta vivahdetta. Tiedon tavoitteena on hyödyntää asiantuntemustamme jatkaaksemme sellaisen älykkäämmän yhteiskunnan rakentamista, joka huomioi jäsentensä tarpeet näiden kaikissa elämänvaiheissa. Lisää näkemyksiä ja esimerkkejä on verkkosivuillamme.