19 helmikuuta 2018
Olemme älykkäämmän yhteiskunnan kynnyksellä. Digitaalinen mullistus ympärillämme luo uusia mahdollisuuksia ja haasteita, jotka auttavat meitä kyseenalaistamaan vanhat mallit ja totuudet.
Yhteentoimivuus on ratkaisevaa, kun tekoäly auttaa luomaan toisiinsa kytkettyjä ekosysteemejä, joissa organisaatiot työskentelevät eri rooleissa yhteisen hyvän puolesta. Digitalisoinnista puhuttaessa on kuitenkin houkutus tarkastella asioita vain teknisestä näkökulmasta.
Toki monet näistä muutoksista ovat seurausta teknologisesta kehityksestä. Muutoksen menestys ja vaikutus riippuvat kuitenkin yhtä paljon tai jopa enemmän pehmeämmistä arvoista, kuten käyttäytymisestämme ja keskinäisestä vuorovaikutuksestamme.
Tämä näkyy jo tietoliikenteessä, pankkitoiminnassa ja vähittäismyynnissä, joissa rakennetaan toimialojen välisiä yhteyksiä asiakaskontaktien laajentamiseksi. Jotta voimme täysin hyödyntää näitä mahdollisuuksia, meidän on parannettava tiedonjakoa ryhmien välillä ja jaettava tietoa henkilökohtaisella tasolla.
Henkilökohtaisten, mahdollisesti arkaluonteisten tietojen jakamiseen ei pidä suhtautua kevyesti, mistä todisteena ovat sitä sääntelevät lait ja asetukset. EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) sallii pian kansalaisten hallitsevan oman datansa käyttöä. Miten kehitämme tätä siten, ettei kyse ole vain mahdollisuudesta poimia PDF- tai tekstitiedosto, vaan todellisesta yhteentoimivuudesta kaikkien elinkeinoalojen ylläpitämien henkilötietokantojen välillä? Voimme toki luoda perinteisiin ja hyviksi havaittuihin teknologioihin perustuvia ratkaisuja, mutta vaihtoehtoja on muitakin. Lohkoketjuteknologia (blockchain) on yksi keino, joka näyttää tarjoavan ratkaisun turvallisen yhteentoimivuuden luomiseen. Sen avulla voimme muuttaa arvoketjuja, poistaa välikädet ja antaa ihmisten ottaa digitaaliset jalanjälkensä omaan hallintaansa. Älykkäämmässä yhteiskunnassa tietojen jakaminen muuttuu demokraattisemmaksi osittain lohkoketjujen avulla.
Uskoaksemme on täysin mahdollista rakentaa neuroverkko, jossa dataa voidaan jakaa riippumatta siitä, millä alustoilla eri noodit (tietokoneet) toimivat. Noodien toimialalla tai maantieteellisellä sijainnilla Euroopan unionissa ei myöskään ole merkitystä. Jakaminen tapahtuu reaaliaikaisesti eikä siitä seuraa lisälaskuja dataa käsitteleville kansalaisille.
Erilaiset toimijat jo testaavat lohkoketjuja esimerkiksi pankki-, terveydenhuolto- ja kiinteistöalalla sekä toimitusketjun hallintajärjestelmissä, ja yhä useampi sovellus kohdistuu liiketoimintojen asiakasrajapintaan. Jotta voimme täysin hyödyntää lohkoketjun potentiaalia, meidän on kuitenkin katsottava teknologiaa pidemmälle. Meidän on luotava kaikkia hyödyttäviä liiketoimintamalleja ja päätettävä, mikä on kunkin osallistujan rooli.
Lopuksi meidän on tarkasteltava asiakaskokemusta ja käyttöliittymien suunnittelua perusteellisesti ja luotava helppokäyttöisiä ekosysteemejä. Vaivaton käyttäjäkokemus auttaa kuluttajia ymmärtämään, että he hallitsevat omia tietojaan sekä antaa mahdollisuuden valita, kenelle tiedot jaetaan.
Kaiken toteuttaminen ei tule olemaan helppoa, eikä mikään organisaatio pysty siihen yksin. Julkisen sektorin, sääntelijöiden, valtiovallan sekä uusien ja vanhojen kaupallisten toimijoiden on oltava mukana. Meidän on myös tultava ulos omista hiekkalaatikoistamme ja löydettävä liiketoimintamallit, joiden avulla näemme mahdollisuudet haasteissa ja luomme uusia ratkaisuja tosielämään.
Siksi Tieto on aktiivisesti luomassa yhteistyöareenoita eri sidosryhmille kaikilta toimialoilta, ja tulemme kutsumaan yhä uusia toimijoita mukaan. Loppujen lopuksi juuri yhteistyö mahdollistaa älykkäämmän yhteiskunnan.
Mitä älykkäämmällä yhteiskunnalla tarkoitetaan?
Älykkäämmän yhteiskunnan arvolla on monta vivahdetta. Tiedon tavoitteena on hyödyntää asiantuntemustamme jatkaaksemme sellaisen älykkäämmän yhteiskunnan rakentamista, joka huomioi jäsentensä tarpeet näiden kaikissa elämänvaiheissa. Lisää näkemyksiä ja esimerkkejä on verkkosivuillamme.
Ota yhteyttä