noun_Email_707352 noun_917542_cc noun_Globe_1168332 Map point Play Untitled Retweet

Lisää tuulivoimaa vai uusi bussilinja – data ja verkostot auttavat kaupunkeja vähentämään päästöjä mahdollisimman tehokkaasti

27 marraskuuta 2020

Tiedolla johtaminen ja teknologia toimivat mahdollistajina, kun kaupungit pyrkivät kohti kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Samalla voi luoda ekosysteemejä, jotka lisäävät alueellista elinvoimaa vihreiden innovaatioiden avulla.

Teknologia mahdollistaa nopeamman muutoksen ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin on kuviteltu, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

”On usein ajateltu, että vaatii miljardiluokan investointeja ennen kuin päästään tekemään ilmastotekoja. Olemme kuitenkin huomanneet arjessa, että tuloksia syntyy pienilläkin investoinneilla, jotka voivat myös olla hyvää bisnestä.”

Häyry viittaa pilottihankkeeseen, johon kaupunki on osallistunut yhdessä TietoEVRYn kanssa. Hankkeessa testataan, miten siirtymistä hiilettömään talouteen voi nopeuttaa datan avulla sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä.

Idea hankkeesta syntyi Committed-yhteisössä, jonka jäsenet haluavat vauhdittaa siirtymistä puhtaaseen energiaan. Committedin perustajajäsenistä pilottiin lähti TietoEVRYn lisäksi Wärtsilä.

”Tiesimme, että kaupungit tulevat olemaan energiamurroksessa avainasemassa sekä elinympäristönä että toimijoina ja pohdimme, pystyisimmekö yrityksenä auttamaan niitä. Tunnistimme Vaasan potentiaalisena toimijana, keskustelu lähti siitä ja totesimme, että tällainen yhteistyömalli voisi olla hedelmällinen”, kertoo johtava konsultti Fredrik Jansson TietoEVRYstä.

Vaasa oli ilmeinen ehdokas ensimmäiseksi kaupunkikumppaniksi monestakin syystä. Energiatehokkuuden ja päästövähennysten eteen on Vaasassa tehty työtä 2010-luvun alkupuolelta asti. Ensimmäisen hiilineutraalisuustavoitteensa kaupunki asetti 2015, ja sitä on sen jälkeen kiristetty.

”Tällä hetkellä tavoitteemme on, että olemme hiilineutraaleita vuonna 202X eli ennen vuotta 2030. Emme halunneet lähteä huutokauppaan aikaisimmasta vuodesta, mutta näemme että näillä tavoitteilla on iso merkitys. Ne saavat toimijat liikkeelle – eivät vain kaupunkia vaan myös kaikki muut toimijat siinä ympärillä”, sanoo Häyry.

Toinen syy päätyä pilottihankkeessa Vaasaan oli kaupungin aiempi kokemus alueellisen ekosysteemin rakentamisesta energia-alalle. EnergyVaasa-verkosto yhdistää seudulla kaupungin, yritysten ja tutkimuslaitosten osaamista. Häyryn mukaan ekosysteemin toimintaperiaate on selkeä.

”Se toimii sillä perusteella, että kaikilla on jotakin annettavaa, mutta kaikilla on myös jotakin saatavaa siitä. Yritysten mukanaolo voi johtua siitä, että he näkevät siinä uutta bisnespotentiaalia tai näkevät sen edistävän heidän omaa tuotekehitystään. Sama asia koskee korkeakouluja.”

Tutustu myös: Hiilineutraali kaupunki datan avulla

Datavetoisen johtamisen työkalu

Pilotin ensimmäiset tavoitteet liittyivät siis datan keruuseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Pilotissa ei pyritty kattamaan kaikkia toimialoja vaan valittiin kohteeksi suurimmat hiilidioksidipäästöjen lähteet: sähkön ja energian käyttö sekä liikenne.

Tiedolla johtaminen ja datatalous ovat usein kuultuja muotitermejä, mutta niiden käytännön toteuttaminen vaatii paljon sitkeää työtä ja yksityiskohtien ratkomista.

”Tiesimme, että kaupungit tulevat olemaan energiamurroksessa avainasemassa ja pohdimme, pystyisimmekö yrityksenä auttamaan niitä”, kertoo TietoEVRYn Fredrik Jansson Vaasan pilottihankkeen lähtökohdista.

”Rakensimme demoversion datavetoisen johtamisen työkalusta. Työkalun pohjaksi hahmotimme, mitä kaupunki tarvitsee johtamiseen ja millaisella teknologialla data saadaan kerättyä, mistä lähteistä data tulee kerätä, miten se varastoidaan ja jalostetaan, jotta se tuottaa parhaan informaation”, kuvaa Jansson.

Pilotissa myös selvitettiin, millaisella toimintamallilla ja sopimisella dataan liittyvä yhteistyö voisi toimia. Ratkaistavat kysymykset koskevat lähinnä datan jakamista ja siirtämistä: kuka datan omistaa, millä ehdoilla ja miten sitä saa käyttää.

Vaasan seudun liikenteestä oli tarjolla Väyläviraston avointa dataa, kuluttajadataa ja tarkkoja ennusteita käyttäytymisestä, julkisen liikenteen lippudataa ja Traficomin dataa sekä Telian Crowd Insight -dataa. Lisäksi oli yksi rekisterinumeroita lukeva kamera, jonka kautta hankkeeseen tuli mukaan autojen päästöjä ja käyttövoimia ymmärtävä datatoimija.

”Liikennedatan laatu vaihtelee paljon, ja eri kaupunkien tilanne vaihtelee varmaan vielä enemmän. Tilannekuva on juuri niin hyvä kuin mitä data on”, sanoo Jansson.

Vaasan datan perusteella syntyi liikenteestä tilannekuva, jonka pohjalta voi tehdä ennusteita. Ennuste voi arvioida esimerkiksi sitä, millä todennäköisyydellä sähköauton latauspisteille on käyttäjiä, jos niitä laittaa tietylle alueelle.

Tilannekuvasta skenaarioihin

Datavetoisen johtamisen työkalussa on Janssonin mukaan kolme ulottuvuutta: tilannekuva eli esimerkiksi tämänhetkisten päästöjen mittaaminen, hiilijalanjäljen suunnittelu tarjolla olevien hyvien käytäntöjen avulla ja skenaarioiden laatiminen tilannekuvaa pohjana käyttäen.

”Jos meillä on tietty määrä euroja julkisen liikenteen budjetissa, voi selvittää, missä on paras asennemaailma, paras sosioekonominen profiili, mitkä ovat käyttöasteet nykyisessä lippujärjestelmässä ja missä on linjaston katvealueita. Tämän perusteella voi päättää vaikka neljästä linjakokeilusta tietyille alueille”, Jansson kuvaa.

Kaupunginjohtaja Häyry muistuttaa, että investointiresurssit ovat nykyisin niukat kaikkialla julkisella sektorilla. Siksi päätöksenteon tueksi tarvitaan nimenomaan ajantasaista dataa. Pilottihankkeessa tuotetun datan merkittävä etu on nopeus. Vaasan ympäristö- ja ilmastoraporttien data on aiemmin kerätty manuaalisesti, jolloin on syntynyt helposti puolen vuoden viive.

Kun investointiresurssit ovat tiukilla, päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasaista dataa, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

”Raportti on siis kertonut, mitä olemme tehneet viime vuonna. Tämä antaa aika huonot eväät päätöksenteolle, jos nyt mietimme mihin me lähdemme: uusimaan voimalaitosta kaukolämpöosastolle, teemmekö jotain muutoksia linja-autoliikenteeseen, yritämmekö lisätä tuulivoimaa vai mihin me investoimme”, Häyry havainnollistaa.

Mahdollisuuksia isoille ja pienille kumppaneille

Yksityisille yrityksille on TietoEVRYn Janssonin mukaan tavoitellussa ekosysteemissä tarjolla monenlaisia rooleja: ne voivat tuoda kokonaisuuteen dataa, analysoida sitä tai tarjota konkreettisia ratkaisuja toimiksi, joilla päästöjä vähennetään.

Vaasan pilotissa pääkumppaneina ovat TietoEVRYn lisäksi Wärtsilä ja Vaasan Sähkö. Wärtsilällä on Vaasassa oma Smart Technology Hubinsa, jossa se kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa älykkäitä teknologiaratkaisuja.

”Wärtsilä on taitava mallintamaan siirtymistä puhtaaseen energiatalouteen. Yritys voi tehdä kaupungille toimenpidesuunnitelman ja tuoda mukaan omia palveluitaan”, kuvaa Jansson.

Myös pienille mutta innovatiivisille suomalaisille yrityksille tarjoutuu ekosysteemissä tilaa kehittää omia palveluitaan. Tehdyssä kokeilussa liikennedataa tuottava Nodeon ja kuluttajadataa tuottava Insight360 ovat näistä hyviä esimerkkejä.

Häyry näkee TietoEVRYn pilottihankkeessa mahdollisuuden edistää Vaasan suurempaa tavoitetta: kokonaisvaltaisten ratkaisujen tuottamista asiakkaille. Hänen mukaansa Suomen teknologiateollisuudessa tyydytään nykyisin vielä useimmiten myymään komponentteja tai yksittäisiä tuotteita, joiden laatu toki on maailmanluokkaa.

”Mutta sitä emme ole tehneet tarpeeksi hyvin, että mennään maailmalle ja ratkaistaan esimerkiksi jäteongelmaa tai saasteongelmaa tai jotain muuta kokonaisjärjestelmillämme. Tällaisella mallintamisvälineellä pystymme paremmin avaamaan tätä asiakkaille, luomaan sitä kautta ihan uutta globaalia bisnestä ja ottamaan markkinaosuutta.”

Sekä Jansson että Häyry vertaavat hanketta talon rakentamiseen – pilottihankkeessa on saatu valmiiksi vasta talon piirustukset. Neuvottelut jatkosta ovat parhaillaan menossa.

”Emme me vielä maalissa ole, mutta näemme tämän pilotin avulla, millaiset potentiaalit meillä on”, summaa Häyry.

Hankkeessa on Janssonin mukaan koko ajan ajateltu, ettei pilotti koske vain Vaasaa vaan malli on yleistettävissä ja käytettävissä myös muualla. Mitä enemmän toimijoita saadaan mukaan, sitä enemmän löytyy parhaita käytäntöjä jaettavaksi.

Häyry puolestaan toivoo myös Vaasan hankkeen jatkoon mukaan toimijoita kaikkialta Suomesta.

”Kun mennään siihen jatkopilottiin, ei ole kyse vain Vaasan ekosysteemistä vaan siihen halutaan muualtakin mukaan osaavia toimijoita. Tärkeitä toimijoita on monessa muussakin Suomen kolkassa, kutsu jatkoprojektiin kattaa koko Suomen”, hän sanoo.

Tutustu myös: Teknologia on avainroolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Kestäviin investointeihin löytyy rahoitusta

Kaupungeilla on tällä hetkellä päästövähennystavoitteiden lisäksi niskassaan jos jonkinlaisia paineita koronaviruksen torjunnasta tulevaan sote-uudistukseen. Yltiöpäisiin kokeiluihin resurssit eivät Häyryn mukaan riitä Vaasassa eivätkä muualla.

Fiksu ilmastoinvestointi voi kuitenkin myös tuottaa huomattavia säästöjä, kuten esimerkiksi siirtyminen tavallisista dieselbusseista biokaasubusseihin Vaasassa teki.

”Kun saamme tällaisia työkaluja auttamaan meitä päätöksenteossa ja vaikutusten arvioinnissa jo investointivaiheessa, se nopeuttaa toimintaa huomattavasti ja mahdollistaa tehokkaan ilmastotyön. Järkevä investointi ei ole vain ekologisesti vaan myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä”, Häyry sanoo.

Ilmastoinvestoinneille on tiedossa rahoitusta myös EU:n elpymispaketista, jonka käyttökohteita Suomessakin parhaillaan pohditaan. Häyryn mukaan elpymispaketti on ainutlaatuinen tilaisuus, johon hän toivoo laajasti tartuttavan.

”Tässä on se mahdollisuus mikä meillä nyt on: ettei paketin turvin ainoastaan kilpailla siltarumpupolitiikalla, vaan rahalla saa vivutettua uutta miljardibisnestä Suomeen moneksi moneksi vuodeksi. Samalla se tietysti auttaa kuntia ja valtiota niiden omissa investointihankkeissa, mutta näiden pitää toimia pilotteina ja kehitysalustoina”, sanoo Häyry.

Jansson muistuttaa, ettei yksin kaupungeilta odoteta investointeja päästövähennyshankkeisiin.

”Tämä on yhteisponnistus: myös yritykset investoivat, kun ne rakentavat uusia tuotteita.”

Artikkeli on julkaistu alun perin MustRead.fi -sivustolla.

Haluatko tietää lisää?

Fredrik Jansson

Principal Consultant, Data Transformation

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä