Tiedolla johtamisen kantavana ajatuksena on, että toiminnasta kerätyn tiedon avulla voidaan ennakoida toimenpiteitä, syy-seuraussuhteita ja/tai tulevaisuuden vaikutuksia.
Tiedolla johtamisella tarkoitetaan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Sen kantavana ajatuksena on, että toiminnasta kerätyn tiedon avulla voidaan ennakoida toimenpiteitä, syy-seuraussuhteita ja/tai tulevaisuuden vaikutuksia. Tiedolla johtamiselle on asetettu paljon odotuksia juuri sen takia, että sen avulla toivotaan kehitettävän palvelujärjestelmän toimintaa tuottavammaksi.
Samaan aikaan tiedolla johtamista tukevien teknologioiden kehitys hyvinvointialueilla on ollut vauhdikasta. Perinteisen raportoinnin ohella on esitelty uuden sukupolven pilvipohjaisia ratkaisuja, kuten tietoaltaita, tietovarastoja, automaatiotyökaluja ja raportointivälineitä, toinen toistaan enemmän maailmaa syleileviä lupauksia ratkaista tiedon hyödyntämisen solmut. Lähdimme Kuopioon Tietojohtamisen verkostopäiville selvittämään, millä turvataan yhdenmukaiset ja vaikuttavat palvelut hyvinvointialueilla, mitkä ovat niihin liittyvät kuumat perunat ja kuinka meidän tarjontamme vastaa tämän ja huomisen päivän haasteisiin.
Strategia on valintoja
Muutos pakottaa hyvinvointialueita löytämään uusia tuottavia tapoja järjestää palveluita. Teknologioiden rooli on kiistämättä yksi tuottavuutta ajavista voimista, mutta toteutuakseen se tarvitsee asianmukaisen strategian. Ennen kuin ryhdymme työstämään maailmaa valmiiksi, meidän tulee pystyä vastaamaan kysymyksiin: Mitä tietoa tarvitsemme? Kuinka sitä tuotamme? Mihin pyrimme sillä vaikuttamaan?
Verkostopäivien osallistujat jakoivat selkeästi yksimielisyyden siitä, että strategioiden tulee olla nykyistä konkreettisempia ja helpommin jalkautettavissa organisaation jokaiselle tasolle. Yhteisen strategian tulee olla selkokielinen ja yhteinen niin Utsjoen lähihoitajalle kuin alueen keskussairaalan korkeimman tason johtajalle. Tätä varten tarvitsemme merkityksellisten välitavoitteiden asettelua. On parempi lähteä liikkeelle pienestä ja rakentaa hyvien kokemuksien päälle.
Pirstaleisuus ei ole vain teknologinen huoli
Hyvinvointialueet organisaatioina ovat nykyisellään olleet olemassa vasta vajaan vuoden. On siis täysin luontaista, että toiminta hakee edelleen muotoaan. Unohdamme helposti, ettei pirstaleisuus suinkaan rajoitu vain teknologisiin yksityiskohtiin, kuten järjestelmien harmonisointiin. Pirstaleisuus näkyy myös laajemmin koko organisaation johtamisessa ja kulttuurissa. Yhtä lailla, kun joudumme yhdistämään tietokantoja, joudumme yhtenäistämään toimintatapoja.
Järjestelmässä ei ole enää tilaa ajatukselle: 'Näin tämä on meillä aina hoidettu.' Kaikkea muutosta ei heti pysty ajamaan läpi vaan tarvitsemme myös kärsivällisyyttä ja aikaa. Pirstaleisuuden päihittämisessä palaamme taas takaisin strategiaan ja merkityksellisiin tavoitteisiin.
Läpinäkyvyys rakentaa luottamusta
Tiedon läpinäkyvyys on onnistuneen tiedolla johtamisen perusta. Tiedon läpinäkyvyys mahdollistaa päätöksentekijöiden pääsyn kaikkiin tarvittaviin tietoihin. Tämä auttaa tekemään parempia ja perusteltuja päätöksiä.
Verkostopäivien puheenvuoroissa nostettiin esille, että johtamisessa käytetyn tiedon tulee olla yleisesti hyväksyttyä. Saatavilla olevaan tietoon on tervettä suhtautua epäillen. Siispä tiedon ja sen muodostamisen läpinäkyvyyteen kannattaa panostaa kehityksessä. On helpompi luottaa tietoon, jonka lähde, määrittelyt ja puutteet ovat läpinäkyvästi kerrottu. Puutteellinenkin tieto on parempi kuin ei tietoa lainkaan.
Kuinka Tietoevry vastaa haasteeseen?
Tietojohtamisen verkostopäivät toivat mielestämme esille mielenkiintoisen trendin: yksittäisten teknologioiden sijaan olemme kääntäneet katseemme kohti organisaation kokoisia haasteita. Paikan päällä esittelimme Tietoevryn uusinta vetonaulaa eli tietoalustallemme lisättyä Lakehouse-teknologiaa ja siihen pohjautuvaa tiedolla johtamista. Sen avulla hyvinvointialue saa perinteisiin ratkaisuihin nähden ketterän, reaaliaikaisen ja kustannustehokkaan tavan tehdä tiedon käsittelyä. Tiedon käyttäjille saadaan laaja-alainen näkyvyys hyvinvointialueella olevaan tietoon datakatalogin avulla. Ratkaisu mahdollistaa sen, että tarvittavat tiedot saadaan helposti vietyä oikeassa muodossa ja oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan.
Kehittämisemme peruspilareita ovat olleet alusta asti tiedon läpinäkyvyys ja laaja-alainen yhteiskehittäminen. Jotta dataa voitaisiin hyödyntää koko potentiaalissaan, tulee sen olla kaikille saatavilla ja hyvin kuvailtua. Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudestaan, ja rengasrikon sattuessa paikkausohjeet olisivat kiva olla saatavilla.
Tietoalustalle rakentuva Lakehouse vastaa mainiosti myös pirstaleisuuden haasteeseen. Kaikki data integroidaan yhteiselle alustalle, josta se on hyödynnettävissä ilman erillistä kopiota tiedosta. Lakehousen myötä olemme päässeet tilanteeseen, jossa teknologia ja työkalut eivät ole enää suurin haasteemme, vaan keskitymme niiden ympärille oikeaan organisoitumiseen.
Kiinnostuitko? Lue lisää data- ja analytiikkaratkaisuista
Aapo Pietiläinen toimii Data Engineerinä Tietoevry Caren Data ja Analytiikka -yksikössä. Aapolla on vankka kokemus dataprojekteista sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Teknologinen uteliaisuus ja käytännönläheisten ratkaisujen löytäminen ovat Aapon ominaispiirteitä.
Werneri Tuompo toimii sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisen projektipäällikkönä. Wernerillä on kattava kokemus erilaisista datan hyödyntämisprojekteista, etenkin tietoallasympäristöissä. Erityisenä vahvuutena Wernerillä on laaja-alainen ymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon ja etenkin tiedon hyödyntämisen ekosysteemistä