25 marraskuuta 2019
Vain 18 % pohjoismaisista organisaatioista on kypsiä pilvipalveluiden hyödyntäjiä. Näillä organisaatioilla on alhaisemmat IT-käyttökustannukset ja enemmän paukkuja innovointiin. Suomessa otetaan käyttöön pilvipalveluita Ruotsia ja Norjaa herkemmin, myös julkisella sektorilla, mutta haasteena on pilvikokonaisuuden strateginen hyödyntäminen. Ympäristövaikutukset ovat nousseet tekijäksi pilvipalveluiden valinnassa. Tämä käy ilmi tuoreesta Tieto Cloud Maturity Index -tutkimuksesta.
Tiedon toimeksiannosta tehty pohjoismainen Cloud Maturity Index (CMI) -tutkimus toteutettiin nyt neljättä kertaa. Tutkimusyhtiö Radarin toteuttama tutkimus paljasti, että kuilu hyvien ja huonojen pilveyttäjien välillä levenee. Pohjoismaisista organisaatioista 13 % ei ole aloittanut pilvisiirtymää lainkaan ja ovat epäkypsiä pilvipalveluiden käyttäjiä. 18 % on kypsässä vaiheessa olevia pilvipalveluiden käyttäjiä. Vuonna 2017 vastaavat osuudet olivat 11 % (epäkypsiä) ja 14 % (pilvikypsiä).
Pilvikypsillä organisaatioilla on keskimäärin 20 % alhaisemmat IT-käyttökustannukset pilvipalveluiden myötä. Lisäksi niiden käytössä on 29 % suurempi resurssiosuus innovointityöhön kuin vähemmän pilvikypsillä organisaatioilla.
”Pilvipalveluista on yhä vahvemmin tullut tehokkaan IT:n selkäranka Pohjoismaissa. Pilvikypsät organisaatiot näkevät pilven mahdollistajana, jonka avulla voidaan samanaikaisesti optimoida kustannuksia ja kehittää innovointia ja tuloksentekokykyä nopeammin. Kuitenkin vain pieni joukko organisaatiota hyödyntää pilven mahdollisuuksia näin täysimittaisesti”, sanoo Tiedon pilvipalveluiden kehittämisestä vastaava Timo Ahomäki.
Suomalaiset organisaatiot ottavat pilvipalveluita käyttöön herkemmin kuin ruotsalaiset tai norjalaiset. Suomalaisten organisaatioiden operatiivinen pilvikypsyys on hieman ruotsalaisia ja selvästi norjalaisia parempi. Toisaalta ruotsalaisten ja norjalaisten organisaatioiden strateginen pilvikypsyys on suomalaisia parempi. Norja on ohittanut Suomen 2017-2019 ajanjakson aikana.
”Suomessa kääritään hihat ja aletaan tekemään. Pilvipalveluita otetaan nopeasti ja rohkeasti käyttöön, sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Mutta siinä vaiheessa, kun aletaan tarkastella, miten eri pilvipalvelut tukevat toisiaan ja nivoutuvat yhteen, tulee Suomessa haasteita. Kokonaisnäkemys pilvipalveluiden strategisesta hyödyntämisestä on monesti tekemisen tuoksinassa unohtunut. Tällöin pilven hyödyt saattavat jäädä realisoitumatta ja siihen petytään. Tämä on suomalaisten taktisten pilvipistojen heikkous. Toisaalta Ruotsissa ja Norjassa on jääty pilvivyöryn alle tuleen makaamaan: keskustellaan ja suunnitellaan, muttei juuri tehdä”, sanoo Ahomäki.
Tiedon CMI-tutkimus kattoi viisi toimialaa: julkinen sektori, konsultointi, rahoitus, valmistava teollisuus ja vähittäiskauppa. Näistä rahoitusala on kypsin pilvipalveluiden käytössä, kuten myös edellisissä tutkimuksissa 2015 ja 2017. Toimialoista julkinen sektori on keskimäärin vähiten pilvikypsä Pohjoismaissa.
“Kolmen maan keskiarvo hämärtää maakohtaista tilannetta. Suomen julkisen sektorin tilanne pilvipalveluissa on Ruotsia ja Norjaa selvästi parempi. Ote on myönteinen ja proaktiivinen. Ohjeistus on selkeä, erityisesti ministeriöiden ja Traficomin laatimien pilvipalveluiden turvallisuuskriteerien myötä. Suomen haaste on osaamisvaje pilveyttämisessä. Julkisella sektorilla ei välttämättä ole osattu varautua siihen, mitä osaamista pilveyttäminen edellyttää”, Ahomäki jatkaa.
Lakitekniset ja datan sijaintia koskevat kysymykset ovat yksi este pilveyttämisessä. Pohjoismaissa 38 % organisaatioista sanoo, että lainsäädäntöön ja datan sijaintiin liittyvät kysymykset rajoittavat pilvipalveluiden käyttöä. Tämä rajoitus koetaan merkittävimmäksi Ruotsissa (49 % organisaatioista). Norjassa ja Suomessa tätä ei koeta aivan niin merkittäväksi (Norja 38 %, Suomi 33 %).
”Numerot saattavat heijastella erityisesti Ruotsin julkisen sektorin varovaisuutta suhteessa pilveen. Suomen julkinen sektori on Pohjoismaissa kärjessä pilven kanssa. Toisaalta voidaan kysyä, onko Suomessa suhtautuminen liian huoletonta? Vai heijastaako myös tämä lukema suomalaisten ‘tehdään ensin, mietitään isoa kuvaa myöhemmin’ -asennetta?”, Ahomäki jatkaa.
Merkillepantavaa on, että lähes puolet pohjoismaisista organisaatioista pohtii pilvistrategiassaan pilveyttämisensä ympäristövaikutuksia tai päästöjä. 44 % pilvikypsistä organisaatioista sanoo pohtivansa, mikä on heidän pilvistrategiansa ympäristövaikutus. Vain 14 % ei-kypsistä sanoo samaa.
Tiedon Cloud Maturity Index (CMI) -tutkimus toteutettiin nyt neljättä kertaa. Tutkimusyhtiö Radarin tekemä tutkimus tarkastelee pilvipalveluiden käytön kypsyyttä. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2019. Vastauksia saatiin 283 julkisen ja yksityisen sektorin päättäjältä, joista suomalaisia oli 38 %, ruotsalaisia 23 % ja norjalaisia 38 %.
Tieto Cloud Maturity Index -raportti (englanniksi) on ladattavissa täältä.
Webinaari aiheesta 27.11. klo 10.00. Lisätietoa täällä.
Lisätietoja:
Tiedon viestintä, 040 570 4072, news@tieto.com
Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet. www.tieto.fi
