13 tammikuuta 2019
Suurin osa HR:n työkalupakista on vanhentunut käsiin ja vanheneminen vain nopeutuu teknologian sekä työelämän muutoksessa. Arjessa on yhä enemmän tilanteita, joissa yksi, kaikkiin tapauksiin sovellettava HR-käsikirja ei enää toimi. Loppukäyttäjien kokemus pitää räätälöidä yksilötasolle ja sen saavuttamiseksi tarvitaan uusia työkaluja. Tässä artikkelissa annan pohjatietoa uusista teknologioista, mitkä tukevat loppukäyttäjän kokemusta ja tuovat uutta tietoa päätöksenteon tueksi.
Data ja tekoäly korvaavat vanhentuneet työkalut työntekijäkokemuksen parantamisessa
Työkaluja ovat data ja dataa reaaliaikaisesti yksilötasolle saakka tulkitseva tekoäly. Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta vain ihmisestä kerätty data on merkityksellistä. Dataa loppukäyttäjiltä voidaan kerätä kolmella eri tavalla.
1. Appi tai nappi
Perinteisin tapa datan keräämiseen ovat erilaiset kyselylomakkeet ja pulssityyppiset mobiiliaplikaatiot. Kaikissa näissä datan kerääminen perustuu keksittyihin kysymyksiin, mikä rajoittaa datan laatua ja mittaa lähes poikkeuksetta historiaa. Jos kysymys on olemassa, niin kysymyksen aihe tai ongelma on tunnistettu. Työympäristöihin sijoitetuilla napeilla (esim. HappyOrNot) voidaan dataa kerätä nopeasti yhden aihealueen tiimoilta. Laadukkainta dataa ovat avoimet kysymykset, joissa vastaajan ajattelua ei ole rajattu keksityillä kysymyksillä. Valitettavasti tämä timanttisin data jää usein käsittelemättä sen käsittelyyn kuluvan ajan ja manuaalisten työvaiheiden vuoksi.
2. Kamerat ja IoT
Kamerakuvan analytiikalla saadaan jo hyviä tuloksia esimerkiksi automaattisen loppukäyttäjätyytyväisyyden reaaliaikaiseen mittaamiseen. Mikroilmeistä kuva-analytiikka osaa jo melko hyvin tunnistaa ihmisen tunneskaalaa ja analytiikan laatua voi parantaa lisäämällä kuvaan äänen, jolloin äänen paino sekä sisältö parantaa analytiikan tulosten laatua. Erilaiset IoT anturit sekä sisäpaikannus ovat myös omiaan kertomaan miten työtiloissa ja työtilanteissa toimitaan. Miten ihmiset käyttävät tiloja on paras keino todentaa tilasuunnittelun onnistumista tai vaikka sisäilmaolosuhteita.
3. Biodata
Ihmisestä kerätty biodata on tarkin tapa todentaa loppukäyttäjän kokemus reaaliajassa. Arjen biodatan lähteinä toimivat aktiivisuutta ja pulssia mittaavat kellot sekä sormukset. Tarkan tuloksen pohjaksi tarvitaan laadukas bioprofiili jokaisesta mitattavasta yksilöstä. Bioprofiilin tekoa tarjoavat jo muutamat startupit, mutta se tulee yleistymään kaikkien työterveyspalveluita tarjoavien yritysten portfolioon lähivuosina.
Tekoäly mukaan päätöksentekoon
Tekoäly eli älyä simuloivat tietokoneohjelmat ovat olleet meidän apuna jo vuosia, mutta niiden laatu ja varsinkin niiden ratkaisemat ongelmat ovat lähempänä meidän arkea kuin aikaisemmin. Tekoäly poistaa rutiineja ja vapauttaa meidät käyttämään omaa aivokapasiteettiamme järkevämpiin ja usein myös innostavampiin tehtäviin sekä siihen tärkeimpään eli päätöksentekoon.
Tekoäly on oiva työkaveri esimerkiksi avointen kysymysten lukemiseen. Se tunnistaa eri aihealueet ja osaa kategorisoida ne esimerkiksi eri loppukäyttäjäkokemuksen osa-alueisiin; mikä palaute koskee fyysistä työtilaa, mikä työkaluja ja mikä työkulttuuria. Toistaiseksi edellä mainitut alueet ovat kuitenkin eri henkilöiden tai yksiköiden vastuualueella.
Tekoäly on myös ainoa työtoveri, jolla on kapasiteettia yhdistää kaikki kolme kertomukseni datalähdettä yhdeksi reaaliaikaraportiksi, jota teidänkin yhtiön johto voi käyttää päätöksenteossa kohti maailman menestyvintä yritystä.
Tomi Teikko, Tieto Oyj
Kirjoittaja on Tieto Empathic Building –tuotteen kehittäjä, futuristi ja digitalisaation ajatusjohtaja. Yli 25 vuoden aikana Tomi on johtanut satoja digipalveluiden kehityshankkeita generoiden miljardien liikevaihdon asiakasyrityksilleen. Hän on myös työskennellyt kahdeksan vuotta MPS-Yhtiöissä, joka on kansainvälisesti toimiva johtamisen, muutoksenhallinnan ja strategisten henkilöstöratkaisujen asiantuntija.