Aiemmin tänä vuonna Euroopan komissio ilmoitti suunnitelmistaan luoda kattava sääntelykehys tekoälyn laajamittaiselle hyödyntämiselle Euroopassa. Tavoitteena on mahdollistaa yhtenäinen tekoälymarkkina kaikissa jäsenvaltioissa sekä poistaa tekoälyn hyödyntämistä hidastavia esteitä.

Tekoälyn soveltaminen kehittyy Euroopassa nopeasti. Tekoälyä on muun muassa hyödynnetty innovatiivisesti koronaviruksen torjunnassa ja taudin diagnosoinnissa. Koronakriisi on myös kasvattanut Euroopassa tarvetta työn automatisoinnille tekoälyn avulla, jotta talouskasvu saataisiin nopeammin vauhtiin.

Konsulttiyritys PwC arvioi, että tekoäly voi kasvattaa maailman bruttokansantuotetta noin 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tekoälymarkkinat kasvavat nopeasti, lisääntyy myös huoli siitä, että epäselvä sääntely luo esteitä innovoinnille. Euroopan komission tulisikin valmisteilla olevassa tekoälysääntelyssä huomioida innovointiin ja kokeiluihin pohjautuva kehitys ja yritysten tarpeet.

Komissio ehdottaa innovoinnin turvaamiseksi riskipohjaista lähestymistapaa, jossa uusia sääntöjä sovellettaisiin vain tekoälysovelluksiin, joiden arvioidaan sisältävän merkittäviä riskejä. Tähän strategiaan liittyvä suurin huolenaihe on epävarmuus siitä, mitkä tekoälysovellukset lopulta kuuluvat korkean riskin ja siten tiukan sääntelyn luokkiin.

Juuri rohkeammat innovaatiot saattavat ratkaista suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia – kuten sairauksien hoitoa ja ilmastovaikutusten minimointia. Siksi sovellusten sisältämät riskit olisi punnittava suhteessa niiden yhteiskunnalle tarjoamiin mahdollisuuksiin. Selkeän kannan puuttuminen jarruttaa yritysten lisäinvestointeja ja innovaatioita tällä alueella.

Euroopan pysymiseksi kilpailukykyisenä tekoälykentällä:

  1. EU:n tulisi sallia ns. hiekkalaatikoiden eli testiympäristöjen käyttö, joissa yritykset voisivat tehdä kokeiluja valvotuissa olosuhteissa. Olisi myös luotava selkeä polku uusien teknologioiden skaalaamiseksi testiympäristöistä laajempaan hyötykäyttöön, mikä on usein edellytys lisäinvestoinneille.
  2. EU:n tulisi läpinäkyvästi määrittää, mitkä tekoälysovellukset ovat vaarassa tulla luokitelluksi ”korkean riskin” luokkaan ja mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Ilman ennakoitavuutta ja mahdollisuutta sopeutua uusiin säännöksiin tekoälyn kehitys voi hidastua ja pahimmassa tapauksessa pysähtyä kokonaan.
  3. EU:n tulisi johtaa globaalilla tasolla keskusteluja ja toimia tekoälyn vastuullisesta käytöstä. Tämä on edellytys sille, että eurooppalaiset yritykset voisivat olla aktiivisemmin mukana luomassa tulevia standardeja.

Tekoäly on avainasemassa kestävämmän yhteiskunnan ja talouskasvun tukemisessa. Siksi on tärkeää luoda sääntelykehys, joka edistää tekoälyn kehittämistä yhteisten etujen mukaisesti ja tukee Euroopan kilpailukykyä. Jos EU epäonnistuu tässä, menetämme investointeja ja talouskasvumme heikentyy.

Lisäksi annamme Kiinalle ja Yhdysvalloille vapauden kehittää tulevaisuuden ratkaisuja, jotka vaikuttavat yhä enemmän elämäämme, aina itseohjautuvista autoista terveydenhuollon ratkaisuihin.

- - -

Mielipidekirjoitus on julkaistu alunperin Tebatissa, Talouselämässä 22.11.