noun_Email_707352 noun_917542_cc noun_Globe_1168332 Map point Play Untitled Retweet

Nuoret toivovat, että vihapuhe loppuisi tulevaisuudessa

”Vihapuhe on vakava asia, jota vastaan pitää taistella joka päivä.”

20 elokuuta 2020

Vihapuhe on nuorille jo huolestuttavan arkipäiväistä, kirjoittaa rap-artisti Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa. Hän ohjasi TietoEVRYn ja Lasten ja nuorten säätiön yhteistyöhön kuuluvat työpajat, joissa etsittiin ratkaisuja vihapuheeseen yhdessä kahdeksasluokkalaisten nuorten kanssa.

Keväällä 2020 kysyin Helsingin Vuosaaressa ja Vantaan Hakunilassa kahdeksannella luokalla opiskelevilta nuorilta, mitä on vihapuhe. Ohjasin työpajoja, jotka olivat osa TietoEVRYn ja Lasten ja nuorten säätiön yhteistyötä, ja jossa etsimme nuorten kanssa ratkaisuja vihapuheeseen.

Vaikka vihapuhe on ollut jo pitkään esillä, yllätyin siitä, miten vihapuhe käsitteenä tuntui olevan nuorille melko vieras. Kaikki eivät olleet ajatelleet, että vihapuheeksi voidaan tulkita arjen tilanteissa tai netissä tapahtuva haukkuminen ja ihmisarvon loukkaaminen ja toisen ihmisen halventaminen tai syrjiminen. Nuoret kommentoivatkin työpajaa lopuksi seuraavasti:

”Opin uusia asioita ja rankkoja puolia vihapuheessa ja vihapuhe on pahaa.”

”Sain enemmän tietoa vihapuheesta ja sen vaikutuksista muihin ihmisiin.”

Useat suomalaisnuoret ovat kohdanneet vihapuhetta netissä, mutta moni ei tiedä, että vihapuhe voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Muun muassa tästä ja keinoista toimia kohdatessa vihapuhetta, keskustelimme työpajassa nuorten kanssa.      

Nuoret olivat vahvasti sitä mieltä, että vihapuhe on väärin ja se loukkaa ihmisarvoa.    

”Se on hirveätä pahaa mieltä aiheuttava ja vihaan vihapuhetta, se on väärin.”

”Se vie sinut alas ja alentaa itsetuntoa ja luottamusta itseesi.”

sanoitaparempimaailma-highres-7.jpg

Negatiivisten sanojen tilalle ei tarvitse keksiä parempia vastineita

Nuoret kohtaavat arjessaan vihapuhetta sekä sosiaalisessa mediassa että sen ulkopuolella. Nettikiusaaminen, videoiden tai valokuvien sopimaton arvostelu ja kommentointi on ilmiö, johon monet ovat usein törmänneet.

Nuoret kokevat sopimattoman kommentoinnin satuttavana ja loukkaavana, ja osa näkee nettikiusaajat heikkoina ja säälittävinä. Nuoret pohtivat, että vihapuhe kumpuaa kiusaajan heikosta itsetunnosta, pelosta erilaisuutta kohtaan ja pahasta olosta ja sen purkamisesta toisiin.

”No jos puhut vihapuhetta yleensä sinulla on huono olo”

”Yleensä vihapuhe on todella negatiivista ja ilkeätä. Vihapuheella ihmiset haluaa satuttaa toisia ja saada heidät tuntemaan itsensä epävarmoiksi. Vihapuheen levittäjät haluavat tuntea itsensä isoimmiksi ja voimakkaammiksi.”

Nuoret kokevat haukkumisen ja arvostelun ikävänä ja jopa ahdistavana. Vihapuhe on kohdistunut mukaan erilaisuuteen kuten vammaisuuteen, ulkonäköön, etniseen taustaan, uskontoon, koulumenestykseen tai ikään. Etniseen taustaan kohdistuva vihapuhe on hyvin yleistä ja se loukkaa niin nuoria kuin aikuisiakin.

”Esimerkiksi meille musliminaisille sanotaan, että olemme rättipäitä ja että meidät pakotetaan pitää huivia.”      

”Huudetaan muutaman promillen humalassa jollekin, vaikka tummaihoiselle ihmiselle törkeyksiä, koska hän on erinäköinen.”

Nuorten mukaan tyypillisesti väheksytään toisen ihmisen ulkonäköä. Etenkin tyttöjä ihmetytti se, miksi ulkonäköä pitää ylipäätään kommentoida ja miksei ihmisten anneta olla rauhassa sellaisia kuin he ovat. Kun mietimme korvaavia sanoja ulkonäköä väheksyvien sanojen tilalle, joukko nuoria oli sitä mieltä, että niitä ei yksinkertaisesti tarvita – ihmiset voisivat vain jättää kommentoimatta muiden ulkonäköä.

”Ajattelin työpajassa koko ajan, että miksi näistä haukkumasanoista väännetään väkisin kivempia sanoja, kun voisi vaan pitää suunsa kiinni.” 

Nuoret kokevat ahdistavana sen, että heitä pilkataan usein liian lihaviksi tai liian laihoiksi, liian lyhyiksi tai liian pitkiksi.

”Yksi tyttö teki Tiktok-videon, jossa hänellä oli shortsit ja napapaita ja oli vähän isomman kokoinen. Hänelle sanottiin että ”läskit eivät voi käyttää tuommoisia vaatteita ja yököteltiin. Luulen että ihmiset eivät vain pysty hyväksymään sitä, että kaikki ei ole samankokoisia”.    

”Kuvaani on kommentoitu, että olen läski.”

Osa kertoi kokemuksistaan, kuinka heitä oli väheksytty iän tai sukupuolen takia.

”Huora, ruma, huono jalkapallossa, koska olen tyttö”.

Projektiin osallistuneet nuoret olivat sitä mieltä, että vihapuhe ja kaikenlainen syrjivä, solvaava ja aliarvioiva puhe pitäisi saada loppumaan ja on tuomittavaa. Nuoret toivoivat, että aikuiset, kuten opettajat ja viranomaiset, puuttuisivat herkemmin vihapuheeseen ja ottaisivat asian vakavasti.

“Vihapuhe on huonoa eikä sitä pitäisi ikinä käyttää ja pitäisi arvostaa muita sellaisina kuin ovat.”

“Vihapuhe on mielestäni turhaa, todella tyhmää ja epäoikeudenmukaista.”

sanoitaparempimaailma-24.jpg

Vaikeneminen on usein helpompaa kuin vihapuheeseen puuttuminen

Työskennellessäni nuorten kanssa olen huomannut, että vihapuhe on nuorille jo huolestuttavan arkipäiväistä.

”Vihapuhe ei merkitse minulle mitään se on ihan arkipäivää minulle.”

Valtaväestöstä etniseltä taustaltaan poikkeavat voivat osallistua silmääkään räpäyttämättä ja lähes turtana keskusteluun, jossa joku käyttää heistä tai muista etnisistä vähemmistöistä syrjiviä sanoja.

Seksuaalivähemmistöistä käytetyt nimitykset ovat toimineet jo kauan haukkumasanoina. Jos ihminen on saanut ulkonäöstään loukkaavia kommentteja, hän saattaa vaieta ja olla piittaamatta syrjivistä sanoista, sillä vaikeneminen on usein helpompaa ja joskus myös turvallisempaa kuin asian esiin nostaminen.

Mukana olleet nuoret saivat lopuksi kertoa toiveensa tulevaisuuden suhteen.

“Tulevaisuudessa toivon, että vihapuhe loppuisi koska sanat satuttavat enemmän kuin teot”.

 “Tulevaisuudessa toivon, että vihapuhetta saataisiin vähennettyä internetissä ja oikeassa elämässä.”

"Tulevaisuudessa toivon, että vihapuhe on vähentynyt, ja että ihmiset uskaltavat puhua kokemuksistaan lisää.”  

Minäkin toivon, että vihapuheeseen reagoidaan ja siitä puhutaan jo päiväkoti-ikäisten kanssa. Myös vanhempien ihmisten asenteisiin voidaan puuttua ja auttaa heitä muuttamaan vanhanaikaisia ja usein tietämättömyyteen perustuvia käsityksiään erilaisuudesta. Hyväksymme liian usein vanhemmilta ihmisiltä väheksyvää, eriarvoistavaa puhetta. Perustelemme asiaa sillä, että henkilö on jo elänyt niin kauan eikä ole pysynyt muuttuvan maailman mukana.

Onneksi meillä on tiedostavia, rohkeita ja valtavan fiksuja nuoria, joissa todellakin on tulevaisuus. Kenenkään ei tarvitse kuunnella väheksymistä tai syrjimistä.

Rauhavakava.jpg

Kirjoittaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa työskentelee taiteilijaohjaajana Lasten ja nuorten säätiön Sanoita parempi maailma -hankkeessa ja ohjasi keväällä 2020 TietoEVRYn ja Lasten ja nuorten säätiön vihapuheeseen pureutuvat työpajat yläkouluikäisille nuorille.

Tekstin kuvat Lasten ja nuorten säätiö

Tutustu projektiin

www.thepolitetype.com

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä