17 huhtikuuta 2019
Tietokone hidastelee ja näyttö vilkkuu. Hiiren lisäksi jumittavat hartiat ja aurinko paistaa ikävästi suoraan silmiin. Takana on huonosti nukuttu yö ja mieli askartelee jo seuraavan päivän haasteissa.
Mitään tietojärjestelmää ei käytetä tyhjiössä vaan järjestelmän käyttäjäkokemus syntyy elävässä elämässä, jossa kokemukseen vaikuttavat käyttöliittymän lisäksi niin käyttöympäristö ja käytössä oleva laitteisto ja sen kunto kuin käyttäjä itse tietoineen, taitoineen, kokemuksineen ja tunteineen. Siksi käyttäjän kokemus tietojärjestelmästä voi olla kaikkea muuta kuin myönteinen, vaikka käyttöliittymä olisi suunniteltu ja tehty käyttäjälleen juuri sopivaksi.
Käyttäjien tarpeiden lisäksi kehitystyötä ohjaavat kansalliset lait ja ohjeet
Koska käyttäjäkokemukseen vaikuttavat myös organisaation koko sekä sen sisäiset prosessit, työnkulut ja erilaisten käyttäjien kirjo, on työ terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjäkokemuksen kehittämiseksi monivaiheinen palapeli.
Terveydenhuollon organisaatio, esimerkiksi sairaala, on moniammatillinen työyhteisö, jossa ei ole yhtä homogeenista käyttäjäryhmää, jonka tietojärjestelmän käyttöön liittyvät tarpeet olisivat yhtenevät.
Potilastietojen käsittelyä ja hallintaa säätelevät lisäksi lukuisat kansalliset lait, asetukset ja ohjeet, jotka tietojärjestelmän kehitystyössä on tietysti välttämätöntä ottaa huomioon. Myös tilastointivelvollisuus vaikuttaa suoraan ja konkreettisesti siihen, mitä kenttiä käyttöliittymästä on löydyttävä, paransivatpa ne käyttäjäkokemusta tai eivät.
Käytettävyystestauksella palautetta aidoista käyttötilanteista
Työtä terveydenhuollon tietojärjestelmien parissa Tiedolla tekevät ohjelmistokehityksen monipuoliset ammattilaiset, joista monella on taustallaan myös terveydenhuoltoalan koulutus. Toimialatuntemus auttaa asiantuntijoitamme hahmottamaan, mikä päivittäisessä työssä sairaalassa tai muussa terveydenhuollon yksikössä on olennaisinta – ja sen avulla ymmärtämään, miten tietojärjestelmä saadaan palvelemaan käyttäjiään ydintehtävissään parhaalla mahdollisella tavalla.
Parhaita työnsä asiantuntijoita ovat kuitenkin he, jotka tekevät työtä sairaalassa, terveyskeskuksessa tai muussa terveydenhuollon yksikössä joka päivä. Siksi käytettävyystestaus – terveydenhuollon ammattilaisten ottaminen mukaan tietojärjestelmän käytännön kehitystyöhön – on aivan olennainen osa Lifecare-järjestelmän käyttöliittymäsuunnittelua.
Käytettävyystestaus tarkoittaa etukäteen huolellisesti suunniteltua tilaisuutta, jossa järjestelmää testaavat henkilöt, jotka mahdollisimman hyvin edustavat järjestelmän loppukäyttäjäjoukkoa.
Todellista käyttötilannetta jäljittelevässä testaustilanteessa asiantuntijamme saavat konkreettista tietoa järjestelmän mahdollisista pulmakohdista niin käyttäjiä tarkkailemalla kuin sanallisen palautteen avulla.
Testauspäivien aikana voidaan saada selville muun muassa, kuinka ymmärrettävänä asiakkaat pitävät tietojärjestelmän sisältöä, millä tavalla he hahmottavat käyttöliittymän rakenteen, edetäänkö järjestelmässä todellisen työelämän prosesseja ja työnkulkuja mukaillen, löytävätkö asiakkaat näkymästä tärkeimmät kentät ja painikkeet ja ovatko järjestelmässä käytettävät grafiikat, kaaviot ja muut visualisoinnit selkeitä ja ymmärrettäviä.
Yhteisen tavoitetilan kautta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen
Asiakkaidemme panos tietojärjestelmien kehitystyössä on korvaamaton. Kaikkein parhaaseen lopputulokseen päästään silloin, kun kaikki tahot – terveydenhuollon organisaatiot, kansalliset toimijat ja ohjelmistotoimittajat – puhaltavat yhteen hiileen. Silloin kaikilla terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystyön osapuolilla on jaettu ymmärrys yhteisestä tavoitetilasta, eri toimijoiden työprosesseista sekä järjestelmän loppukäyttäjien tiedonkäsittelyn tarpeista päivittäisessä työssä.
Susanna Martikainen
Area Product Owner, User Experience, Healthcare