07 elokuuta 2019
Lääkäri tuijottaa ruutua ja selaa aiemmin tallennettua potilastietoa. Tietoa on paljon, mutta sitä pitää hakea useista eri paikoista. Potilaan kokonaistilanteen hahmottaminen on vaikeaa. Aikaa kuluu, potilas odottaa. Kuulostaako tutulta?
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon ja järjestelmien tulevaisuus on avoin, mukautettava ja käyttäjälähtöinen. Kun lääkäri tallentaa potilastiedon avoimeen tietomalliin (openEHR) pohjautuvaan järjestelmään, on tieto hyödynnettävissä monin tavoin, esimerkiksi lausuntoihin, lähetteisiin tai hoidon seurantaan. Toistuvien kirjausten tarve vähenee, ja tiedon haku sekä vertailu laajasta historiasta nopeutuvat.
Strukturoitu tietomalli takaa sen, että tieto on hyödynnettävissä monipuolisesti, ja asiat yhdistyvät toisiinsa. Kun potilas tulee vastaanotolle, lääkäri näkee heti yhdellä silmäyksellä potilaan yleistilanteen sekä sen, miten siihen on tultu. Erilaisten näkymien avulla lääkäri voi perehtyä tarkemmin potilaan tilanteeseen, ongelmaan tai hoidon vaikuttavuuteen. Tietoja voidaan yhdistellä taulukoihin, graafeihin ja tekstiruutuihin.
Näkymiä voidaan määritellä ja rakentaa joustavasti potilaskohtaisesti, organisaatiokohtaisesti tai vastaanottajan erikoisalan mukaan. Järjestelmällinen ja hyvin koostettu tieto palvelee niin yksittäisellä potilaskäynnillä kuin pitkäjänteisessä hoidon ja palvelujen suunnittelussakin.
Edellytys tiedon turvalliselle ja tehokkaalle hyödyntämiselle sekä vaikuttavuuden seurannalle on, että potilastiedot tallennetaan standardoidun tietomallin mukaisesti. Sen mukaisesti rakennetuissa sovelluksissa tehdyt merkinnät toimivat myös muissa avoimissa sovellusalustoissa ilman erillistä standardointityötä. Potilaan tietosuoja on luonnollisesti huomioitu, käyttäjä näkee vain ne tiedot, joihin hänellä on roolinsa mukaisesti oikeus.
Avoimen tietomallin järjestelmässä ei ole kyse vain teknologisista ratkaisuista vaan työnkulkujen tukemisesta ja helpottamisesta. Ratkaisut tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja arjen työtä ymmärtäen. Työn sujumisen kannalta on tärkeää rakentaa alusta asti järjestelmä, jossa löydetään tasapaino, miten kliinikko tallentaa tietoa ja miten sitä voidaan hyödyntää.
On tärkeää miettiä, mitä tietoa halutaan rakenteisessa muodossa: Mikä tieto esimerkiksi auttaa ymmärtämään potilaan kokonaistilannetta ja analysoimaan potilaan hoidon vaikuttavuutta? Mitä voidaan käyttää uudelleen, ja miten päätöksentekoa tai hoidon suunnittelua voidaan parhaiten tukea?
Kaikkea tietoa ei ole ole tarkoituksenmukaista kirjata rakenteisesti. Mahdollisuus myös tekstimuotoiseen tiedon tallentamiseen tulee säilymään. Oleellista on myös, että järjestelmän käyttö on kliinikolle jouhevaa ja tarpeen mukaan muunneltavaa. Lääkärin työssä asiat ovat harvoin ennalta arvattavissa. Jo yhden potilaskäynnin aikana tilanne voi muuttua ja tarvitaankin toisenlainen lähestyminen.
Meidän tehtävämme on olla mahdollistaja tarjoamalla ympäristö, jossa järjestelmään voidaan määritellä uusia tietomalleja, kirjausalustoja ja koostenäkymiä nopeasti ilman koodaamista. Optimaaliset työnkulut mietitään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa, pääosassa näissä määrittelyissä ovat kliinikot, ei IT-toimittaja.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa käsiteltävä tietomäärä kasvaa nopeasti ja sen käyttöä tulee kehittää, jotta kertyvä data voidaan hyödyntää tehokkaasti.
Organisaatioon näkökulmasta uudenlainen tiedon tallentaminen tarjoaa mahdollisuuden seurata terveyttä väestötasolla ja esimerkiksi määritellä, missä on hoidon vajetta, tai mitkä ovat hoitotavoitteet. Seurannan avulla saadaan myös työkaluja päätöksentekoon.
Avoimessa tietomallissa järjestelmätoimittajan ja terveydenhuollon organisaatioiden tekemät investoinnit eivät ole sidottuja vain yhteen toimittajaan tai järjestelmään. Kansainvälinen, standardoitu, avoin tietomalli avaa suomalaisessa ja pohjoismaisessa terveydenhuollon järjestelmäkehityksessä uusia ovia. Jo pari vuotta sitten tekemämme päätös konkretisoituu syksyllä, kun tuomme asiakkaidemme käyttöön ensimmäiset openEHR-pohjaiset ratkaisut.