31 tammikuuta 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijyys teknologisten ratkaisujen hyödyntämisessä on kerryttänyt runsaan määrän dataa. Tämän tietoaineiston saaminen paremmin käyttöön avaa sote-organisaatioille uusia mahdollisuuksia vastata palveluiden järjestämisen haasteisiin. Samalla avautuu myös ovia älykkäiden ratkaisujen, kuten tekoälyn, käyttöön. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin maksimointi edellyttää parempaa datan ja uusien työkalujen hyödyntämistä.
Datakeskeinen lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden parantaa niin yksilöiden hyvinvointia kuin sote-palveluiden kustannustehokkuuttakin. Se on avain jatkuvaan kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen. Automaattisesti kerätty ja analysoitu terveydenhuollon data voi avustaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamalla sairauksia ja tarjoamalla yksilöidympää hoitoa potilaille.
Koska Suomessa on kerätty terveydenhuollon dataa runsaasti, tekoälyä voidaan opettaa tunnistamaan väestöstä nykyistä aikaisemmassa vaiheessa vaikeasti diagnosoitavia sairauksia sekä ennustaa elämäntyyliin liittyvien sairauksien riskiä. Se luo valtavan potentiaalin ja mahdollistaa paremmin kohdennetun ja ennaltaehkäisevämmän hoidon toteutuksen.
Täysimääräinen tietojen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Data on usein eri järjestelmissä, tietolähteet vaihtelevat eikä organisaatioilla ole turvallista ratkaisua tietojen yhdistämiseksi. Organisaatiolta vaaditaan myös halua kehittää omaa kyvykkyyttään tiedonhallinnan ja hyödyntämisen osalta. Molempiin kuitenkin löytyy ratkaisut. Olemme aktiivisesti kehittäneet sekä älykästä teknologiaa että testatun kehityspolun muutoksen läpivientiin.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on hyödyntänyt teknologiaa ennakoivan sairaanhoidon ja lääketieteellisen tutkimuksen kehittämisessä HUS-tietoaltaan avulla. Lähtökohtana on koota data tietoaltaaseen, jossa sitä voidaan jalostaa ja hyödyntää edelleen. Samalla tätä dataa käytetään tekoälyn opettamiseen ja se linkitetään reaaliaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin. Tietohallinnon näkökulmasta tiedon saaminen loppukäyttäjille ja hallinnolle tehostuu ja aikaa analytiikkaan jää enemmän, kun kaikki tieto on samassa paikassa useiden perusjärjestelmien sijaan.
Myös Espoon kaupungin ja Tiedon uraauurtavan tekoälykokeilun tulokset ovat rohkaisevia. Tekoälyteknologian avulla pystyttiin tunnistamaan valtavasta asiointidatamassasta palvelupolkuja eli niputtamaan yhteen riskitekijöitä, jotka samalle henkilölle osuessaan laukaisevat raskaiden ja kalliiden palvelujen tarpeen. Mikään tekijä ei yksin ole riski, mutta useamman tekijän yhtäaikainen esiintyminen voi olla.
Kaikki tiedonkäsittely tehtiin ehdottoman tietoturvallisesti, eikä yksittäisiä asiakkaita ole voinut tunnistaa missään vaiheessa. Kokeilussa hyödynnetty Tieto Intelligent Wellbeing -ratkaisu on terveydenhuollon ja sosiaalitoimen datakeskeinen tuoteperhe, jota voidaan käyttää esimerkiksi organisaation laajuisena tietoallasratkaisuna.
Laadukkaan ja laajamittaisen terveys- ja hyvinvointidatan hyödyntäminen mahdollistaa myös uusien työkalujen kehittämisen sote-palvelujen johtamiseen ja ammattilaisten päivittäisen työn tukemiseen. Läpinäkyvyys alueelliseen terveystilanteeseen antaa hyvät lähtökohdat palvelujen strategiselle suunnittelulle ja johtamiselle.
Tästä syystä Tieto sisällyttää Lifecare-ratkaisuun kokonaisnäkymät väestön terveyden ja -hyvinvoinnin, palvelukäytön, kulujen ja tulosten kehitykseen. Havainnolliset työkalut pitävät sisällään tärkeimmät tilannetiedot ja kattavan mittariston, jotka tuovat tukea lyhyemmän ja pidemmän aikavälin suunnitteluun, ennustamiseen ja johtamiseen.