15 marraskuuta 2016
Sote-uudistuksen tavoite on tarjota samoilla resursseilla enemmän arvoa asiakkaalle. Jotta tavoitteeseen päästään, on sote-integraation näkökulman käännyttävä myös päivittäisten palveluprosessien muutoksiin. Asioihin, joilla on vaikutusta palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen sekä kustannuksiin.
Yksittäisistä ja reaktiivisista toimintamalleista on siirryttävä hoitosuunnitelman ohjaamalle koordinoidulle, ennustavalle ja proaktiiviselle palvelupolulle, johon asiakas sitoutuu, ja jossa tieto kulkee yli yksikkö- ja organisaatiorajojen. Asioinnin helppous, palvelujen kokonaisvaltainen tuottaminen sekä tiedon mo
nipuolinen hyödyntäminen ohjaavat asiakaslähtöisten tietojärjestelmien kehitystä. Keskitymme digitaalisten palvelujen, järjestelmäarkkitehtuurin, analytiikan ja toiminnanohjauksen kehittämiseen.
Prosessimuutosten ja järjestelmäinvestointien tulee pohjautua selkeisiin hyötylaskelmiin. Yksittäisissä palvelukohtaamisissa asiakkaat saavat jo nyt erittäin laadukasta palvelua. Palveluprosessien viiveet, jonot ja turhat vaiheet lisäävät paitsi palvelun tarvetta myös kustannuksia.
Paljon volyymeja sitovat ja selkeät asiakasprosessit on digitalisoitava. Näin saadaan vapautettua aikaa laadukkaaseen ja moniammatilliseen hoitoon sille 15 prosentin osalle väestöstä, joka käyttää yli 80 % palveluresursseista.
Palvelujen keskittyessä tiedon laatu ja käytettävyys korostuvat. Profilointi ja segmentointi mahdollistavat tarpeen mukaisen palvelujen tarjoamisen riippumatta hallinnollisista rakenteista. Toiminnanohjaus ja ennustava analytiikka mahdollistavat resurssien kohdentamisen oikea-aikaisesti haluttuihin palveluihin läpi prosessin. Jo nyt pystymme tarjoamaan työkaluja tähän tarpeeseen.
Olennaisinta on tunnistaa tiedot ja tapahtumat, jotka edistävät hyvää hoitoa ja palveluprosessia sekä tuottaa analysoitua tietoa roolikohtaisesti. Sosiaalipalveluissa tulee nähdä asiakkaan terveyspalvelujen ydintiedot ja toisinpäin. Parannamme myös käytettävyyttä. Laskelmiemme mukaan pelkästään Lifecare-työpöydän ja uuden lääkitysratkaisun mahdollistamat paremmat työnkulut vapauttavat Espoon kokoisessa kaupungissa lääkärien aikaa potilastyöhön lähes 3 500 tuntia vuodessa.
Asiakkaan ja palvelupolun tuottaman tiedon hyödyntäminen hoidon tarpeen arvioinnissa vapauttaa ammattilaisia vaativampiin palveluihin. Kun asiakas antaa sähköisesti esitietoja ja hoitaja täydentää anamneesia, voi lääkäri tehdä diagnoosin ja hoitopäätökset viiden minuutin käynnillä 20 minuutin sijaan. Säästynyt 15 minuuttia voidaan hyödyntää monisairaan vanhuksen kokonaislääkearviointiin ja kattavaan hoitosuunnitelmaan.
Liian usein huoli hoidon etenemisestä saa kansalaisen hakeutumaan vastaanotolle. Yhdessä asiakkaan kanssa laadittu tavoitteellinen hoitosuunnitelma ja siihen kirjatut Käypä hoito -suositusten mukaiset ennakkoon sovitut vastaanotto- ja laboratoriokäynnit synnyttävät luottamusta hoidon etenemisestä ja vähentävät turhia vastaanottokäyntejä. Hoitosuunnitelma ja kirjaukset ovat aina tarkistettavissa sähköisissä palvelukanavissa.
Laitos- ja vuodeosastohoidon väheneminen tuovat merkittäviä kustannussäästöjä. Kotihoidon reaaliaikainen tieto asiakkaan leikkausprosessista, kotiutumisesta ja vaikutuksista asiakkaan toimintakykyyn mahdollistaa ennakkoon muutosten tekemisen kotiin, palvelutarpeeseen ja kuntoutukseen. Mobiileilla kotisairaalapalveluilla mahdollistetaan turvallinen ja nopeampi kotiutus. Näin vältetään ylimääräiset osastopäivät sekä siirto tehostettuun palveluasumiseen.
Edellä kuvatuissa esimerkeissä konkretisoituvat asiakkaan osallistaminen, digitaaliset palvelut, avoimet standardit rajapinnat, palveluprosessien integrointi yli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä modulaariset tietojärjestelmät. Lopputuloksena on vaikuttava hoitotyön ja asiakaspalvelun kokonaisuus, jolla pystytään saavuttamaan myös tavoitellut kustannussäästöt.