Potilastietojärjestelmä on aktiivinen hoitotiimin jäsen

Hyvä potilastietojärjestelmä toimii sujuvasti tukien lääkärin työn ja ajatuksen kulkua vähentäen rutiinitöitä, tunnistaen mahdollisia vaaran paikkoja ja auttaen tiedon hallinnassa.
Tietojärjestelmä on kuin tiimin jäsen: se auttaa, ohjaa, kysyy ja kyseenalaistaa.

Edellä oleva kuvaus ei ole lääkärin haaveunta tulevaisuuden potilastietojärjestelmästä, vaan käsillä olevaa todellisuutta. Tietojärjestelmätoimittajan asiantuntijalääkärinä saan olla näköalapaikalla vaikuttamassa, millaiseksi yksi lääkärin tärkeimmistä avustajista on kehittynyt ja kehittyy edelleen. Myös yksittäisillä terveydenhuollon organisaatioilla ja käyttäjillä on aito mahdollisuus vaikuttaa suomalaisen potilastietojärjestelmän kehitykseen.

Keskustelujen, kohtaamisten ja palautteiden myötä ammattilaisten toiveet ja terveiset välittyvät tärkeäksi osaksi suunnittelutyötä. Syvällinen kokemus suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä vankka osaaminen kansallisista määrityksistä antavat tuotekehitykselle vahvan pohjan.

Personointi virittää työpöydän omaksi

Jos nyt kysyisin 20 lääkäriltä keskeisimmän tietojärjestelmään liittyvän kehitystoiveen, saisin todennäköisesti 20 erilaista vastausta. Yksilölliset ja organisaatiokohtaiset tarpeet huomioidaan tulevaisuudessa roolikohtaisilla asetuksilla ja suodattimilla. Integroitu ja personoitu oma työpöytä mahdollistaa yhdelle käyttäjälle erilaisia rooleja. Potilastietojärjestelmä mukautuu valitun profiilin kautta tukemaan erilaisia työnkulkuja.
Käyttäjän kotisivun ja navigointipaneelin ansiosta turhat siirtymät eri sovellusten välillä jäävät historiaan. Tarvittavat tiedot ja sovellukset ovat aina saatavilla. Selkeä ja graafinen käyttöliittymä nopeuttaa tiedon tulkitsemista.

Kun jokaisessa potilaskohtaamisessa toistuvia rutiineja saadaan karsittua ja tietojen kirjaamista nopeutettua, yksittäisistä sekunneista kasvaa merkittäviä säästöjä koko organisaation tasolla. Testilaskelmien mukaan 250 000 asukkaan kokoisen kaupungin terveydenhuollossa vapautuu lääkärin työaikaa 400–500 päivää vuodessa, kun siirtymiset sovellusten välillä jäävät pois. Työnkulkua tukevat automaatiot paitsi säästävät työaikaa, myös parantavat potilasturvallisuutta.

Potilas ansaitsee saada asiantuntijalta aikaa

Koko terveydenhuoltojärjestelmän tavoitteena on tuottaa terveyttä ja hyvinvointia ihmisille käytettävissä olevilla resursseilla. Jatkuvasti lisääntyvän lääketieteellisen tiedon sekä potilaan itse tuottaman tiedon soveltaminen käytännön työhön on mahdollista vain potilastietojärjestelmään integroidun tiedon automaattisen analysoinnin, päätöksentuen sekä kansallisten ja kansainvälisten hoitosuositusten avulla. Rekistereiden ja raportointityökalujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa potilaan valinnanvapauden lisääntyessä.

Teknologian kehittyessä on muistettava myös aktiivisesti kehittää työnkulkuja ja työn organisointia terveydenhuollossa. Jo olemassa olevaan potilastietojärjestelmään saa liitettyä paljon lääkärin ja hoitotiimin työtä helpottavia toimintoja. Potilaan kannalta on olennaista, että hoitoketjut esimerkiksi terveyskeskuksesta sairaalaan ja sairaalasta kuntoutukseen toimivat saumattomasti.

Organisaatioissa on tarpeen pohtia, miten työtä voi teknologian tukemana muuttaa, jotta se tuo potilaalle parhaan mahdollisen nykyaikaisen avun sujuvasti, taloudellisesti ja turvallisesti. On sekä lääkärin että potilaan toive, että aikaa jää myös keskusteluun. Potilas kaipaa ja ansaitsee hetken lääkärinsä kanssa.