noun_Email_707352 noun_917542_cc noun_Globe_1168332 Map point Play Untitled Retweet

Aidosti asiakaslähtöiset palvelut vaativat yhteistä ymmärrystä sote-tiedosta

07 helmikuuta 2018

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tietojärjestelmien kokonaisvaltainen yhteensovittaminen on sote-uudistuksen tärkein tavoite.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tietojärjestelmien kokonaisvaltainen yhteensovittaminen on sote-uudistuksen tärkein tavoite, todetaan valtioneuvoston tuoreessa selvityksessä. Tutkimuksen mukaan rakenteellisten uudistusten lisäksi integraatiota on edistettävä erityisesti asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta.

Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että oikea-aikaisilla ja varhaisilla, matalan kynnyksen palveluilla voidaan vähentää tarpeettomia toimenpiteitä. Toimintatapoja muuttamalla sote-kustannukset pysyvät kurissa.

Pöysti kuvailee tulevia sote-keskuksia uuden järjestelmän sydämeksi. Portinvartijoina toimivat yleislääkärit ja johtavat sosiaalityöntekijät ottavat kokonaisvastuun niistä potilaista, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluja.

Jotta aidot asiakaslähtöiset, kokonaisvaltaiset palvelut ovat mahdollisia, on yhteisesti tunnistettava, missä asiakkaat liikkuvat ja minkälaisia palveluita he tarvitsevat. Kun sotea tarkastellaan riittävän korkealta lintuperspektiivistä, yhtäläisyyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseissa, käsitteissä ja järjestelmissä on paljon.

Integraatiot eri järjestelmien välillä eivät riitä, vaan sote-tieto edellyttää toimijoiden yhteistä käsitystä asiakaslähtöisestä toiminnasta, tiedon määrittelystä, sisällöistä ja omistajuudesta. Kun poraudutaan syvemmälle toimialojen tarpeisiin, yksinkertainen muuttuu monimutkaiseksi. Siksi sote-integraatioon on varattava riittävästi voimavaroja.

Kokonaisvaltainen integraatio vaatii tasavertaiset resurssit

Sote-uudistuksen valmistelussa ja siitä käydyssä julkisessa keskustelussa on huomioni kiinnittynyt sosiaalihuollon ja sen asiantuntijoiden näkyvyyteen. Tai oikeastaan näkymättömyyteen. Keskustelu sotesta on painottunut lähes täysin sen jälkimmäiselle tavulle, terveydenhuoltoon. Aito integraatio vaatii aina vähintään kaksi tekijää.

Useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että sote-palveluiden suurkuluttajat ovat sosiaalihuollon asiakkaita. Samanaikaisesti he käyttävät lähes aina myös terveydenhuollon palveluja. Nämä palveluiden suurkäyttäjät kuluttavat suurimman osan soten resursseista. Olisi tärkeää, että terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimijoilla olisi paitsi yhteneväiset näkemykset myös yhdenvertaiset työkalut ja resurssit asiakaslähtöisen palveluketjun toteuttamiseksi.
 
Sosiaalihuollon palvelujen piiriin hakeutuessa kansalaisella on omaa arkea koskettava hätä tai avuntarve. Sosiaalihuollon asiakkuus koskettaa harvoin vain yhtä perheenjäsentä. Sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, lastensuojelu, vammaispalvelu, kotipalvelu ja kotihoito, omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, päihde- ja mielenterveystyö sekä kasvatus- ja perheneuvonta ansaitsevat vahvan sijan sote-uudistuksessa.
 
Sosiaalihuollon näkymättömyys erityisesti julkisessa keskustelussa ei tarkoita sitä, etteikö sosiaalihuollon parissa tehdä ahkerasti töitä niin sosiaalityön arjessa, maakunnallisessa valmistelutyössä tai vaikkapa meillä tietojärjestelmien parissa. Muutokset vaativat sosiaalihuollon ammattilaisilta aktiivista kehittämistä ja läsnäoloa kansallisessa keskustelussa.

Pieni, aktiivinen joukko tarvitsee tuekseen laajan äänekkään joukon, jotta uudistuva sote konkretisoituu jokaiselle sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevalle suunnitelmallisena ja laadukkaana hoitona ja palveluna. Pelkällä terveydenhuollon optimoinnilla sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita ei saavuteta.

Ota yhteyttä

Our team at your service

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä