Product owner
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote) on startannut sosiaalihuollon Kanta-palvelujen pilotoinnin. Tavoitteena on tallentaa ensimmäiset sosiaalihuollon asiakasasiakirjat valtakunnalliseen asiakastiedon arkistoon helmikuussa 2018.
”Haluamme olla veturina testaamassa ja varmistamassa, että Kanta-palvelut soveltuvat integroidulle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Kantaan liittyminen myös aikatauluttaa ja varmistaa, että sosiaalihuollon rakenteinen kirjaaminen tulee otettua napakasti käyttöön”, projektipäällikkö Minna Kälviä Eksotelta linjaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtionavustusta saavassa Eksoten ja Tiedon SosKanta-hankkeessa toteutetaan ensimmäinen Kanta-yhteensopiva asiakastietojärjestelmä ja liittymismalli sekä käyttöönoton tukimateriaaleja muille sosiaalihuollon organisaatioille. Pilottihankkeen aikana Kela toteuttaa teknisen tuotantoympäristön ja THL valmistelee ohjausmallin muiden toimijoiden liittymisen tueksi. Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin on merkittävä askel yhteistä sote-tietoa.
Sosiaalihuollon valtakunnalliseen kokonaisarkkitehtuuriin pohjautuen organisaatioissa otetaan käyttöön määrämuotoinen kirjaaminen, valtakunnallinen asiakastiedon arkisto sekä näitä tukevia tietojärjestelmäpalveluja.
”Muutos vaatii paitsi lainsäädännön muutoksia ja kansallista määrittelytyötä, myös yksittäisiltä organisaatioilta toimintakulttuurin ja tekemisen uudistusta. Asiakkaan tarpeiden on oltava aidosti tekemisen keskiössä”, Tiedon tuotepäällikkö Mikko Kaidesoja toteaa.
Kanta-palvelut tukevat yhtenäistä palvelupolkua ja tuottavat aikanaan koostettua tietoa siitä missä ja millaisia sote-palveluja asiakas saa.
”Sosiaalihuollon arkisto on erinomainen tuki sote-uudistuksen edistämiseen. Yhteinen sote-tieto konkretisoituu toiminnan kautta. Siirrymme tiedon keräämisestä tiedon hyödyntämiseen asiakaslähtöisissä prosesseissa”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Maarit Rötsä arvioi.
Maarit Rötsä (THL) ja Mikko Kaidesoja (Tieto) toteavat, että sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin on merkittävä askel kohti yhteistä sote-tietoa.
Asiakasasiakirjat liikkeelle ensimmäisenä
Sosiaalihuollon tietojen siirtäminen Kanta-palveluihin vaatii erityisesti asiakkuuden- ja asianhallinnan sekä palveluprosessien kehittämistä. Eksotessa pilottivaiheessa asiakasasiakirjat siirretään Kantaan viiden palvelutehtävän osalta: lastensuojelu, vammaispalvelu, lapsiperheiden, työikäisten sekä iäkkäiden palvelut.
Projektin aikana on tarkasteltava miten nykyiseen järjestelmään rakennetut prosessit ja luokitukset vastaavat kansallista luokitusta. Kanta-arkistoon voidaan tallentaa jo aiemmin tuotettuja asiakasasiakirjoja tai uutta dataa. Dokumenttien ei tarvitse olla ensimmäisessä vaiheessa rakenteisia.
Tietoa voidaan hakea palveluluokituksilla. Arkistosta voidaan hakea asiakirjojen otsikkotietoja erilaisin tavoin: valita koosteesta, selata palvelutehtävittäin tai käyttää asiakirjojen metatietoja. Otsikkotiedoista voidaan siirtyä asiakirjojen katseluun.
”Myös kertomustapahtumia voidaan lukea. Lisäksi voidaan hakea asiakastietojen kooste, jossa nähdään tietoja asiakkuuksista, palvelutarpeen arvioinneista, suunnitelmista ja päätöksistä”, Kaidesoja kuvailee.
Arkistoon viedyt tiedot ovat aluksi rekisterinpitäjän omassa käytössä. Kun sote-integraatiota tukeva lainsäädäntö etenee, myös asiakasasiakirjojen toiminnallinen käyttö monipuolistuu ja asiakassuunnitelman kokonaisvaltainen toteuttaminen konkretisoituu. Kansallinen kehitystyö ei pelkästään avaa raja-aitoja, vaan tukee myös asiakkaan tietosuojaa. Tietojen käytön seurantaa vahvistetaan ja käyttöoikeuksia tarkennetaan.
Välietappien kautta maaliin
THL:n selvityksen mukaan ensimmäisessä, vapaaehtoisessa liittymisvaiheessa on lähdössä mukaan reilut viidennes sosiaalihuollon organisaatioista. Maarit Rötsä kannustaa ratkaisua empiviä organisaatioita tekemään selkeän päätöksen lähteäkö mukaan nyt vai myöhemmin. Epätietoisuuteen jääminen vie paukkuja kaikelta kehittämiseltä.
”Määrämuotoisen kirjaamisesta ja Kanta-palvelujen käyttöönotosta kannattaa tehdä selkeä päätös ja kehittäminen projektoida”, Rötsä toteaa.
Maarit Rötsä kannustaa organisaatioita asettamaan projektille keskeiset välietapit, joita ovat muun muassa nykytilan kartoitus, toiminnan jäsentäminen sosiaalipalvelujen luokituksen avulla, palvelutehtäväluokituksen integrointi, kirjaamisen rakenteistaminen, sertifioinnin suunnittelu ja omavalvontasuunnitelman määrittely.
Sosiaalihuollon Kanta-palveulihin liittymisen tukimateriaalit ja määrittelyt löytyvät www.thl.fi/sostiedonhallinta.