Virve oli onnekas: ylioppilaskirjoitukset olivat sujuneet niin hyvin, että hän pystyi ilmoittautumaan suoraan teknilliseen korkeakouluun, joka nykyään tunnetaan Aalto-yliopistona.

”En oikein tiennyt, mihin suuntaan lähteä lukion jälkeen, joten ajattelin kokeilla rakennustekniikkaa, joka oli minulle tuttu isäni kautta. Tajusin kuitenkin melko pian, että matematiikka ei ole minun juttuni. Kiinnostuin geotekniikasta ja geologiasta, piirtämisestä ja talotekniikasta”, Virve kertoo.

Ura teknologia-alalla vuodesta 1998

Virve oli kiinnostunut Nokiasta, mutta piti opintojaan sopimattomina globaalissa teknologiayrityksessä työskentelyyn. Vuonna 1998 Virve oli opiskellut neljä vuotta korkeakoulussa, ja silloin hän haki menestyksekkäästi työpaikkaa.

”Pääsin suoraan menoon mukaan ja työskentelin Nokialla 11 vuotta, pääosin kansainvälisissä PaaS (projects as a service -tehtävissä) ja projektipäällikkönä. Työskentelin myös 2,5 vuotta ulkomailla Singaporessa, joten kielitaidosta on ollut hyötyä. Nokialta siirryin Wärtsilään, ja lopulta päädyin yritysarkkitehdiksi. Ennen Tietoevryä minulla oli myös ilo hyödyntää aiempia opintojani, kun tein töitä YIT:lle”, Virve muistelee.

Virven ura teknologia-alalla on pitkä ja monipuolinen. Siksi hän tiedostaakin, että on tärkeää, että teknisellä alalla työskentelevät ovat taustoiltaan erilaisia ja lähestyvät alaa eri kulmista. Ennen kaikkea teknologia auttaa muita aloja menestymään ja kehittymään. Esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen kehitys on teknologian varassa.

Monet nykytaidoista eivät ole koulutuskohtaisia

Virven tausta osoittaa, ettei teknisyys ole alalla työskentelyn ehdoton edellytys. Alalle ei myöskään kaivata erityisesti juuri tietyntyyppisiä ihmisiä. ”Työssäni tarvittavia ydintaitoja ovat esimerkiksi kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä valmius etsiä tietoa ja ratkaista ongelmia. Robotiikkaan tai algoritmeihin erikoistuminen voi olla hyödyllistä, mutta ei aina välttämätöntä”, Virve kertoo.

Virve työskentelee itse konsulttina, mikä tarkoittaa, että hän suunnittelee asiakasyritysten arkkitehtuuria ja keskittyy erityisesti dataan ja analytiikkaan. Hän on päivittäisessä työssään vuorovaikutuksessa kunkin organisaation eri tehtävissä toimivien työntekijöiden kanssa.

”Varmistan, että kaikki datan käyttöä koskevat säännöt ja määräykset otetaan huomioon ja että valitut ratkaisut ja ohjelmistot sopivat yrityksen olemassa olevaan kokonaisuuteen. Työskentelen analyytikkojen kanssa, jotka tekevät laskelmia ja käyttävät algoritmeja”, hän selittää.