Jäähallista voi ansaita mitaleita – tai rahaa
Tiedon ja Suomen Tekojään yhteisprojekti kehitti ja testasi miten jäähallien kylmälaitteet voidaan kytkeä yhteen ja hyödyntää kokonaisuutta sähkön reservimarkkinoilla.
Jäähallit ovat erinomainen esimerkki suuria energiamääriä käyttävistä kiinteistöistä. Näin ollen ne sopivat hyvin sähköverkon tasapainottamiseen, mikäli ne saadaan osallistumaan reservimarkkinoihin. Reservimarkkinoille osallistumalla jäähallin on mahdollista ansaita rahaa. Tieto ja Suomen Tekojää Oy yhdistivät voimansa ja tekivät totta ajatuksesta viedä ansainta jäällä mitaleitakin pidemmälle.
Sähköntuotannon on aina oltava yhtä suuri kuin sähkönkulutus. Tuotannon ja kulutuksen tasapainoa tarkkaillaan verkon taajuuden avulla – sen on pysyttävä 50 hertsissä.
Mitä suuremman osan sähköntuotantoportfoliosta muodostavat uusiutuvan energian teknologiat, sitä riippuvaisempi energiantuotanto on sään vaihteluista. Energiajärjestelmän vakauttamiseksi ja poikkeamien tasapainottamiseksi kansallinen kantaverkko-operaattori hankkii erityyppisiä reservejä reservimarkkinoilta.
Reservit ovat sähkön tuotanto-, kulutus- ja energiavarastoja, jotka pystyvät säätämään sähkötehoaan sähköverkon tarpeen mukaan.
Pienet ovat yhdessä suuri
Säätövoimana käytetään yleensä suuren kapasiteetin energiaresursseja, kuten vesivoimaloita, sähköakkuja tai kaasuturbiineja. Suomi on kuitenkin täynnä pienempiä resursseja, jotka eivät osallistu verkon tasapainottamiseen ajoittamalla omaa sähkön tuotantoaan tai käyttöään. Myös useista pienemmistä kohteista koostuvat niin sanotut aggregoidut kokonaisuudet voivat osallistua reservimarkkinoille.
Tällaisia hajautettuja energiaresursseja voidaan koota yhteen ja niitä hallita keskitetyn ohjausjärjestelmän kautta. Tällaisia pienten resurssien kokonaisuuksia kutsutaan virtuaalivoimalaitoksiksi (Virtual Power Plant, VPP). Virtuaalivoimalaitokset voivat tarjota taloudellista hyötyä, jota yksittäiset energiaresurssit eivät pysty tarjoamaan.
Tieto ja Suomen Tekojää Oy käynnistivät yhteisprojektin, jossa selvitettiin, kehitettiin ja testattiin, miten jäähallien kylmälaitteet voi kytkeä yhteen ja kokonaisuutta käyttää reservimarkkinoilla.
Teknologialla huomattavia säästöjä
Energianhallinta ja osallistuminen energiareservimarkkinoille vaativat erikoisosaamista ja prosesseja, jotka eivät ole kustannustehokkaita rakentaa vain yhdelle jäähallille. Näitä osaamisia ja teknologioita Tieto ja Tekojää kehittivät yhdessä suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa Business Finlandin ja ITEA 4:n rahoittamassa GenerIOT-hankkeessa. Energiakustannukset ovat tyypillisesti 50–70 % jäähallin ylläpidon kokonaiskustannuksista. Näin ollen energia on hallin suurin yksittäinen käyttökulu. Pilotoinnissa kehitettiin automaatiotyökaluja, jotka pitävät jäähallien sisäolosuhteet ja energiakustannukset hallinnassa. Olosuhteet ovat tilan käytölle hyvät ja energian kulutus tasapainossa.
Paljonko voisit säästää?
Hankkeen selvityksen ja kokeilujen perusteella kysyntäjouston avulla on mahdollista päästä 10–20 % kustannussäästöihin jäähallien energiankäytössä sähkön nykyhinnoilla. Energiamarkkinoihin on siis Suomessa kytkettävissä satoja jäähalleja, joiden yhteenlaskettu joustopotentiaali on hyvin merkittävä.
Jos haluat tietää lisää, miten se olisi mahdollista, ota yhteys. Kerromme mielellämme lisää!
Suomen Tekojää Oy on 1997 perustettu, jääurheilun ja teollisuuden kylmätekniikkaan erikoistunut yritys, jonka tähän mennessä toteuttamat noin 1 000 kohdetta sijaitsevat 25 eri maassa ja sisältävät niin MM-jääkiekon kuin olympialaisten jäähalleja.
Haluatko kuulla lisää?
Business Design Lead
