Kun arki ratkaisee

Mitä hyötyjä tekoälystä on lääkäreille?

Mihin ongelmiin se oikeasti voisi tuoda helpotusta? Ja millaisia riskejä ammattilaiset näkevät? Keskustelua käydään usein organisaatioiden johtotasolla, mutta lopulta ratkaisut muovaavat nimenomaan potilas- ja asiakastyössä toimivien ammattilaisten arkea.

Keskustelin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoen keskussairaalan neurologian ylilääkärin Jari Kankaanpään kanssa siitä, mitä terveydenhuollon ammattilaiset todella toivovat tekoälyltä ja mihin sen käyttöä tulisi suunnata.

Kankaanpää kuvaa terveydenhuollon arkea suoraviivaisesti: “Me haetaan samoja tietoja joka kerta ja ne ovat hajallaan. Tekoäly voisi koostaa ne automaattisesti ja kertoa, mistä tieto on haettu.”

Totesin, että etenkin monisairaiden potilaiden kohdalla tiedon läpikäynti voi viedä tunteja, eikä siltikään ole varmuutta, että kaikki oleellinen on huomioitu.  

Seinäjoen keskussairaalan osa-aikaisen data-analyytikon roolissa Jari Kankaanpää on huomannut, miten automaattinen kooste voisi ratkaista tämän: “Ihminenkin erehtyy. Tekoäly voi tuoda esiin ristiriitaisuuksia ja auttaa varmistamaan, että mikään olennainen ei jää vahingossa väliin.”

Dokumentoinnin taakka kevyemmäksi ei raskaammaksi

Terveydenhuollon työstä valtava osa on kirjaamista. Kankaanpää näkee tässä suuren mahdollisuuden: “Jos sanon tekstissä, että potilaalla on verenpainetauti, järjestelmä voisi nostaa sen suoraan diagnoosiksi. Ei meidän pitäisi tehdä samoja asioita moneen kertaan.”

Jo olemassa oleva tieto tulisi saada aina vain paremmin käytettyä uudelleen esimerkiksi lausuntoihin ja lähetteisiin. Erilaiset ohjeistukset organisaatioilta ja viranomaisilta olisi hyödyllistä tuoda lähemmäs kirjaamista, jotta olennainen tieto saataisiin kirjattua ja välitettyä kerralla oikein ja laadukkaasti. Tässä tekoäly voisi auttaa esimerkiksi huomauttamalla, jos lähetteestä tai lausunnosta puuttuu tarvittavia tietoja.

Kankaanpää korostaa kuitenkin: “Tärkeintä on, että klikkaukset vähenevät, eivät lisäänny. Me emme tarvitse uutta Clippyä (MS Windowsin paperiliitinapuri) muistuttamaan asioista viiden sekunnin välein.”

Potilasturvallisuutta vahvistava tuki

Terveydenhuollon arkeen kuuluu tilanteita, joissa pieni unohdus voi muodostua merkittäväksi riskiksi. Tekoäly voisi toimia varmistavana kerroksena, joka huomauttaa kriittisistä puutteista. Kankaanpää nosti esimerkin vuodepotilaan tromboosiprofylaksiasta: “Jos lääkitys puuttuu vahingossa, tekoäly voisi huomauttaa siitä. Se ei ole järjestelmän tyrkyttämistä. Se on potilasturvallisuutta.”

Itse pohdin, että tukitasoja voisi jopa sovittaa ammattilaisen työkokemuksen tasoon. Lääketieteen kandi voisi saada opastusta enemmän ja kokenut erikoislääkäri voisi laittaa itselleen tarpeettomat herätteet piiloon.

Diagnostiikan tueksi, ei lääkärin korvaajaksi

Tekoäly toimii parhaimmillaan apuvälineenä, joka auttaa nostamaan esiin olennaisia löydöksiä ja tukee ammattilaisen päätöksentekoa. Esimerkiksi radiologiassa tekoälyä käytetään jo apuna röntgenkuvien tulkinnassa. Jatkossa tekoäly voisi esimerkiksi päivystystoiminnassa nostaa kiireelliset löydökset radiologin tiedoksi, jotta potilaiden hoito toteutuu vielä entistä paremmin kiireellisyysjärjestyksessä.

Tekoäly voisi auttaa myös esimerkiksi harvinaissairauksien tunnistamisessa ja diagnostiikan nopeuttamisessa. Näissä tapauksissa oirekuvien monimuotoisuus voi olla hämäävä ja johtaa runsaisiin käynteihin ja tutkimuksiin, ja tekoäly voisi nopeuttaa diagnostiikassa tunnistamalla oire- ja löydöskokonaisuuksia potilaiden tietomassasta. Kankaanpää toi esille, että tekoälyn tuomat havainnot on pystyttävä vahvistamaan lähteistä helposti ja että lopullinen vastuu diagnoosin asettamisesta ja hoidon valinnasta säilyy aina lääkärillä.

Työhyvinvointia, ei vain tehokkuutta

Tekoälykeskustelussa on tullut esille terveydenhuollon tehokkuuden kasvattaminen sen avulla. Kankaanpää pohtii tehokkuuden käsitettä ja sitä, mitä mittareita olisi ylipäänsä järkevää käyttää: ovensaranamittari ja käyntien määrä vai laadulliset mittarit vastaanotolla hoidettujen asioiden vaikutuksesta?

Kankaanpää kiteyttää ytimen: “Hyvä tekoäly tuo laatua, ei pelkkää tehokkuutta.” Automatisointi vähentää kiirettä ja eettistä stressiä, jolloin ajatustyölle ja potilaan kohtaamiselle jää enemmän tilaa.

Oma toiveeni on, että tekoäly tulee auttamaan myös ammattilaisten työmäärän ja -ajan hallinnassa, kun käytettävissä oleva työaika kohdistuu potilaan ja ammattilaisen kannalta olennaisiin ja hyödyllisiin tehtäviin.

Ammattilaisten ääni kuuluu, kun se päästetään kuuluviin

Keskustelun aikana tuli esille vahva yhteinen käsitys siitä, että tekoälyratkaisuja ei voi kehittää ilman lääkäreiden osallistumista. Huonosti suunniteltu järjestelmä jää käyttämättä, hyvät ratkaisut taas syntyvät aidosta yhteiskehittämisestä.

Kankaanpää painottaa: “Hyvä järjestelmä syntyy vain, jos ammattilaiset ovat mukana. Meillä on kliinistä tietoa ja monella myös teknistä osaamista. Sitä kannattaa hyödyntää.” Suomessa olisi järkevää jakaa kokemuksia yli organisaatiorajojen ja välttää päällekkäistä kehittämistä.”

Ammattilaisten toiveet tekoälylle ovat käytännöllisiä: vähemmän rutiinia, sujuvampaa kirjaamista, parempaa potilasturvallisuutta ja enemmän tilaa ajatella.

Kankaanpää tiivistää sen hyvin: “Turhat klikkaukset pois ja olennainen esiin. Siinä on tekoälyn paikka.”

Kuvat Christoffer Björklund
Kuvissa Neurologian ylilääkäri Jari Kankaanpää, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja johtava lääketieteellinen asiantuntija Wilhelmiina Sorvali, Tieto Caretech