noun_Email_707352 noun_917542_cc Map point Play Untitled Retweet Group 3 Fill 1

Sote-uudistus on ennennäkemätön tietojärjestelmäuudistus

Yhteiskehittäminen raivaa polkua tulevaisuuteen.

26 tammikuuta 2022

Sote-uudistusta on yleisesti kuvattu Suomen historian suurimmaksi tietojärjestelmäuudistukseksi. Hyvinvointialueet rakentuvat hyvin erilaisista lähtökohdista. Valmista mallia ei ole, vaan uudistusta on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti ja yhdessä tekemällä. Järjestelmien yhteiskehittäminen tuo lisää vaikutusmahdollisuuksia ja läpinäkyvyyttä kustannuksiin.

Hyvinvointialueiden perustamista voisi verrata aikaan, jolloin digitalisaatio ylipäänsä tuli suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Näin kuvaa sote-uudistuksen mittakaavaa tietojärjestelmien näkökulmasta Tietoevryn terveydenhuollon toimialasta vastaava johtaja Teemu Vähäkainu.

“Hyvinvointialueiden perustaminen koskee jokaisen Suomen kansalaisen julkisen terveydenhuollon käynti- ja potilastietohistoriaa koko elinajalta ja yli 200 000 ammattilaisen työtä. Samaan kokonaisuuteen tulevat mukaan vielä muun muassa sosiaali- ja hammashuollon sekä henkilöstö- ja taloushallinnon tiedot.”

Erilaiset lähtökohdat

Hyvinvointialueet lähtevät rakentumaan hyvin erilaisista lähtökohdista. Osalla alueista järjestelmät ovat hyvin erillään eri kunnissa ja kuntayhtymissä, osassa taas on tehty suuria yhdistämisiä jo aiemmin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu muun muassa Varsinais-Suomi, integrointeja ovat jo tehneet esimerkiksi Kymsote, Siunsote ja Eksote.

Etelä-Karjalassa sote-palvelut tuotiin yhteen vuonna 2010. Tilanne oli samanlainen kuin monella alueella nyt: yhdeksän eri kuntaa, eri potilastietojärjestelmiä, asiakastietojärjestelmiä, kaikilla erilaiset taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmät.

“Jaan kyllä muiden alueiden tuskan tämän urakan edessä”, Eksoten eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tietohallintopäällikkö Mika Mitikka sanoo.

Eksotessa työtä auttoi merkittävästi hyvin organisoitu käyttöönotto-ohjelma. “Ohjelma sisälsi useita alaprojekteja ja jokaisella projektilla oli oma vetäjänsä.”

Kaikilla työtä

Valmius- tai integroinnin asteesta riippumatta hyvinvointialueiden perustaminen vaatii merkittävän työpanoksen. Paljon työtä teettää jo se, että hyvinvointialue on oma, uusi organisaationsa, joka toimii omalla uudella y-tunnuksella, Mitikka sanoo.

“Käytännössä se on kuin perustaisi uuden suuren luokan yrityksen. Tämä heijastuu muun muassa kaikkiin lukemattomiin sopimuksiin, jotka täytyy käsipelillä päivittää.”

Haastavimmissa tapauksissa yhden hyvinvointialueen sisällä voi olla kymmeniä erilaisia järjestelmiä eri toimittajilta, jolloin työn määrä on vielä moninkertainen esimerkiksi Eksoteen verrattuna.

Mikä muuttuu ensi vaiheessa?

Alkutaipaleella yksi merkittävimmistä muutoksista on siirtyminen useammasta tietorekisteristä yhteen rekisteriin kullakin hyvinvointialueella. Aiemmin rekisterit ovat olleet kunnissa ja kuntayhtymissä, mutta sote-uudistuksessa ne tuodaan saman katon alle.

“Kun tarkastellaan muutoksen aikataulua, on kysyttävä, mihin koko maassa organisaatioiden tai minkä tahansa it-toimittajan resurssit riittävät ja mitä voidaan saavuttaa vuoden 2023 alkuun mennessä”, Tietoevryn johtava tuotepäällikkö Marko Pyy pohtii.

Käytännössä vastaus on ensi vaiheessa tiedon saatavuuden varmistaminen ja jatkossa erilaisten tietolähteiden saattaminen yhteen hallittavaan kokonaisuuteen. Samalla on varmistettava, että data on ammattilaisten käytössä.

“Tietoevryllä on mittava kokemus vastaavista projekteista ja on selvää, että ne käytännössä aina vaativat huomattavan määrän työtä”, Pyy jatkaa.

Tietojen pitää olla helposti ammattilaisten ulottuvilla, vaikka ne sijaitsisivat eri järjestelmissä, muistuttaa Tietoevryn Marko Pyy.

Haasteena tietoihin pääsyn jatkuvuus

Ennen kuin suuria järjestelmien yhteensovittamisia ja yhdistämisiä päästään tekemään, on oleellista varmistaa ammattilaisille pääsy potilaiden tai asiakkaiden tietoihin.

“Järjestelmätoimittajien on huolehdittava siitä, että ammattilaisten pääsy tietoihin ei entisestään vaikeudu. On pystyttävä ratkaisemaan asiat loppukäyttäjän näkökulmasta niin, että hänen työnsä helpottuu ja aikaa potilas- tai asiakastyöhön jää entistä enemmän”, Tietoevryn Vähäkainu toteaa.

Useilla hyvinvointialueilla tiedot ovat monissa eri järjestelmissä, jotka voivat olla eri valmistajilta. Tämäkään ei saa olla tietojen käytön esteenä.

“Pitää olla tietojärjestelmäkokonaisuus, josta tiedot ovat helposti saatavilla. Käytännössä yksi käyttöliittymä, jolla pääse käsiksi kaikkeen tietoon, jota potilas- tai asiakastyössä tarvitsee, ilman hyppimistä lukuisten erillisten sovellusten välillä muodostaakseen kokonaiskuvan”, Marko Pyy kuvailee.

Ei toimivaa hyvinvointialuetta ilman it-muutoksia

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hillitä kustannusten kasvua. Jotta suuremmasta yksiköstä olisi hyötyä, it-järjestelmät ja niiden tiedot eivät Vähäkainun mukaan voi jäädä siiloihin.

“Hyvinvointialueella pitää pystyä hoitamaan potilasta ja palvelemaan sosiaalihuollon asiakasta mahdollisimman tehokkaasti. Se on mahdollista vain, jos tiedon liikkuvuus hyvinvointialueen sisällä toteutuu. Lisäksi järjestelmien on tuotettava dataa johtamisen tueksi.”

Tietoevryn Pyy arvioi, että järjestelmien on toimittava muutoksen mahdollistajina. Mikäli järjestelmät eivät mahdollista toimintamallien muutosta ja yhdenmukaistamista, hyödyt jäävät pitkälti saamatta. Eksoten Mitikka on samaa mieltä.

“Sote-uudistus ei voisi mitenkään toteutua ilman tietojärjestelmien muutoksia. Ihan jo hallinnonkin tasolla on selvää, että yhdellä työnantajalla on oltava yksi järjestelmä.”

Uusi avaus kehitystyöhön

Terveydenhuollon tietojärjestelmiä on perinteisesti kehitetty pitkälti sisäisesti järjestelmätoimittajien organisaatioissa ja uusia ominaisuuksia on tuotu versiopäivityksin tasaisin väliajoin.

Aiemmin tänä vuonna Tietoevry lanseerasi uuden tavan tehdä kehittämistyötä yhdessä asiakkaiden kanssa. Vähäkainun mukaan asiakkaat ovat suhtautuneet yhteiskehittämiseen positiivisesti.

“Aluksi moni oli kyllä avauksesta varsin yllättynyt. Uudenlainen kehittämistyön avoimuus on molemmille osapuolille uutta”, hän kertoo.

Yhteiskehittämisellä ennakoitavuutta ja nopeutta sote-muutokseen

Seitsemän sairaanhoitopiiriä tai sote-kuntayhtymää toteuttaa nyt mallia, jossa Tietoevryn Lifecare-potilastietojärjestelmää kehitetään yhdessä. Eksote on yksi seitsemästä osallistujasta.

“Kehittämiskumppanuus on ollut erinomainen avaus. Pääsemme uudella tavalla ja aidosti vaikuttamaan siihen, millaisia ominaisuuksia tuleviin julkaisuihin voidaan saada ja millaisella aikataululla”, Eksoten Mitikka kertoo.

Aiemmin uudet ominaisuudet tulivat Mitikan mukaan järjestelmätoimittajalta pitkälti annettuina. Nyt myös kentän ääni pääsee kuuluviin.

“Yksi yhteiskehittämisen parhaita puolia on se, että voidaan nostaa esiin sellaisia asioita ja toiveita, joita meidän kliinikoilta käytännön työstä nousee, liittyivät ne sitten uusiin ominaisuuksiin tai vaikka sähköiseen asiointiin.”

Ennakoitavuutta kustannuksiin

Valtionosuuksien jakautumisen yksityiskohdat kuntien ja hyvinvointialueiden kesken vuodelle 2023 ovat vielä auki. Kehittämiskumppanuudessa mukana olevat ovat sitoutuneet yhteistyöhön viiden vuoden ajaksi.

“Tässä tilanteessa on hyvä, että meillä merkittävimmän tietojärjestelmän osalta on läpinäkyvyyttä kustannuksiin seuraavan viiden vuoden ajan. Tiedämme, mitä asiat tulevat maksamaan ja saamme uudenlaista läpinäkyvyyttä kustannuksiin”, Eksoten Mitikka toteaa.

Yhteiskehittämisen malli on osoittautunut niin toimivaksi, että Mitikan mukaan vastaavia malleja yritetään nyt muidenkin yhteistyötahojen kanssa.

Polku raivattava yhdessä

Yhteiskehittäminen mahdollistaa Marko Pyyn mukaan kuorman jakamisen organisaatioiden ja järjestelmätoimittajan kesken.

“Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea nollasta maaliin asti yksin. Yhdessä tekemällä voidaan luoda kehys sille, että tehtävää työtä voidaan jakaa helposti.”

Vähäkainu korostaa, että sote on it-järjestelmien näkökulmasta massiivinen muutos, jonka onnistuminen edellyttää paikallista kokemusta, markkinatuntemusta ja läsnäoloa.

“Valmista valtatietä ei ole olemassa, joten polkua hyvinvointialueen toiminnan rakentamiseen on raivattava tiiviissä ja avoimessa yhteistyössä.”

 

Artikkeli on julkaistu alun perin MustRead-sivustolla.

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä