Anna Matela työskenteli ravintola-alalla, mutta kypsytteli ajatusta alanvaihdosta. Hän halusi työuraltaan enemmän ja alkoikin opiskella tekniikan alan koulutusta 35-vuotiaana.
Visuaalisena ihmisenä pidän nettisivujen suunnittelusta, ja olen harrastanut sitä erilaisissa vapaa-ajan ja myös työelämän projekteissa siitä lähtien, kun perheeseemme 90-luvun lopulla hankittiin ensimmäinen PC. Lukiosta en kuitenkaan suunnannut IT-alalle, vaan yliopistoon opiskelemaan historiantutkimusta ja museologiaa. Kesäisin hankin lisätienestejä museo-oppaana.
Tuoreena maisterina ja pienten lasten äitinä 2010-luvun alussa en kuitenkaan jatkanut museoalalla, vaan päädyin ravintolahommiin. Tämä väliaikaisratkaisu imaisi minut vuosikausiksi mennessään - lähinnä siksi, että töitä oli paljon tarjolla, ja joustavat työajat sopivat silloiseen perhetilanteeseemme. Jossakin vaiheessa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että haluan työuraltani enemmän, ja päätös alanvaihdosta alkoi kypsyä mielessäni.
Aloitin tieto- ja viestintätekniikan opinnot monimuotokoulutuksena Jyväskylän ammattikorkeakoulussa syksyllä 2019, ollessani 35-vuotias. Suuntautumisalana oli ohjelmistosuunnittelu eli koodaaminen. Alku tuntui hiukan haastavalta, sillä opintojen alussa en osannut koodata riviäkään, ja syväsukelsimme heti C#-kieleen (mikä ei välttämättä ole kaikkein aloittelijaystävällisin vaihtoehto). Vertaistuen, eli opiskelijakollegoiden kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön avulla opiskelu lähti kuitenkin sujumaan ihan mukavasti, ja pian huomasin suorastaan pitäväni koodaamisesta. Se on omanlaistaan kiehtovaa ongelmanratkaisua ja salapoliisityötä, jossa haasteet ja mahdollisuudet eivät pääse ihan hetkessä loppumaan. Kiinnostuin myös UI/UX-suunnittelusta, tosin niihin liittyviä kursseja oli suuntautumisalallani melko vähän tarjolla.
Heti opiskelujeni ensimmäisenä vuonna pääsin kesätöihin ja työharjoitteluun Tietoevrylle, tekniseen asiakastukirooliin. Oli mahtavaa päästä nopeasti käsiksi "oikeisiin töihin" - siinä oppi hurjasti lisää lyhyessä ajassa, työkokemus ja ammatillinen itsevarmuus kehittyivät, ja sain rutkasti lisämotivaatiota opiskeluun. Muutamaa muuta lomituspätkää ja paria vuotta myöhemmin, kun AMK-opinnot alkoivat olla loppusuoralla, hain ja pääsin Tietoevrylle nykyiseen rooliini DevOps Engineeriksi.
Viimeisen opiskeluvuoteni olin kokopäiväisesti alan töissä, mikä ehkä hiukan hidasti opintojeni valmistumista. Nyt olen kuitenkin siinä onnellisessa pisteessä, että opinnäytetyö on tehty ja arvioitu, ja tutkintotodistukseni kilahti juuri sähköpostiin. Huhhuh, urakka valmis - ja vieläpä ihan ajallaan! Olen kieltämättä aikamoisen ylpeä itsestäni. "Vanhasta humanistista" on näköjään moneksi, jopa tekniikan alan insinööriksi.
Lue lisää uratarinoita Being an IT girl -oppaastamme.