Tulkkina toimiminen on tietojärjestelmälääkärin tärkein tehtävä

Antti Hemminki toimii viestinviejänä hoitohenkilökunnan ja tietohallinnon välillä.

Antti Hemminki työskentelee silmälääkärinä Seinäjoen keskussairaalassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Osan työajastaan hän miettii, miten sairaalan tietojärjestelmät saataisiin palvelemaan hoitohenkilökuntaa entistä paremmin.

– Tavoitteenani on, että tulevaisuudessa järjestelmämme palvelisivat hoitohenkilökunnan tarpeita paremmin. Työnteko hidastuu turhan usein tietotekniikan vuoksi, ja siihen pitäisi saada parannusta, Hemminki perustelee, miksi on päätynyt tietojärjestelmälääkäriksi.

– Lopetan sitten, kun järjestelmät toimivat, hän naurahtaa.

Hemminki on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2011. Viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Seinäjoella tietojärjestelmälääkärinä yhdessä kollegansa Mirja Tuomirannan kanssa.

Hemmingillä on muiden töidensä ohessa myös oma tutkimusprojekti. Hän kehittää etenkin lapsille suunnattua, mobiililaitteilla toimivaa peliä, jonka avulla tutkitaan näöntarkkuutta ja kontrastiherkkyyttä.

– Se on vastaava kuin neuvolasta tai optikolta tuttu E-taulu, mutta pelillistetyssä muodossa. Olen nuorena opetellut itse koodaamaan ja se on varmasti ajanut tämän projektin pariin, Hemminki kertoo.

Hoitohenkilökunnan viestinviejä

Hemmingin mukaan tietojärjestelmälääkärin tärkein tehtävä on välittää viestejä hoitohenkilökunnan ja tietohallinnon välillä.

– Sitä voisi verrata tulkin työhön. On kaksi eri tahoa, jotka puhuvat suomen kieltä täysin eri käsitteillä. Tehtävänäni on saada asiat ymmärrettävästi perille molempiin suuntiin, Hemminki sanoo.

Työ ei tarkoita ainoastaan teknisen sanaston kääntämistä. Tietojärjestelmälääkäri pitää korvat herkkinä hoitohenkilökunnan suuntaan ja välittää kehitysehdotukset tietohallinnolle.

– Keskustelemme hoitajien ja lääkäreiden kanssa ja yritämme löytää ratkaisuja ongelmiin. Heidän on usein vaikea tietää, mitä voisi toivoa ja mitä taas on turha toivoa. Isolta tuntuva asia, joka helpottaisi työskentelyä merkittävästi, ei välttämättä olekaan tietohallinnon mielestä iso homma toteuttaa. Palaset pitää saada loksahtamaan kohdilleen, Hemminki sanoo.

– Paras näkemys siitä, miten järjestelmät toimivat käytännön työssä, on hoitajilla, lääkäreillä ja sihteereillä. Tavoitteena on, että järjestelmät tukisivat mahdollisimman hyvin päivittäistä toimintaa.

Linkki osastojen välillä

Tietohallinnossa ollaan samoilla linjoilla. Tietojärjestelmälääkäriltä odotetaan apua kehitystyössä sekä linkkinä toimimista eri osastojen välillä.

– Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työskentelee noin 250 lääkäriä. Merkittävin hyöty tietojärjestelmälääkäristä on se, että meillä on yksi selkeä kanava lääkärikunnan suuntaan. Toivomme, että saisimme vietyä etenkin tulevaisuuden suunnitteluun ja kehitykseen liittyvää ICT-viestiä eteenpäin ilman välikäsiä, sanoo sairaanhoitopiirin tietojärjestelmäpäällikkö Markku Stenman.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päivitti potilastietojärjestelmäkseen Lifecaren marraskuussa 2019. Stenman sanoo, että tietojärjestelmälääkärin työpanos sujuvoitti käyttöönottoa.

– Lifecare muutti esimerkiksi kirjaamisen prosessia niin, että kirjaamisvaiheessa täytyy tehdä merkintöjä, jotka ennen pystyi jättämään myöhempään ajankohtaan. Tämä aiheutti jonkin verran närkästystä lääkäreissä. Tietojärjestelmälääkäristä oli hyötyä, kun käyttäjille kerrottiin, että järjestelmän vaatiman prosessin mukaan toimiminen on välttämätöntä.

Säästöä paremmilla järjestelmillä

Hemmingin mukaan terveydenhuollon tietotekniikka näyttäytyy potilaille usein niin, että lääkäri tuijottaa ruutua.

– Iso osa potilasajasta menee tietokoneen hoitamiseen, mikä ei ole hyvä asia. Yhteiskunnallisella tasolla tämä näkyy hoitaja- ja lääkäriresurssien tarpeen ja kulujen kasvamisena, Hemminki sanoo.

Hemminki odottaa tulevaisuudelta tehokkaampia ratkaisuja potilastietojen käsittelemiseen. Terveysdata on monisyistä ja sen käsittely on haastavaa. Hemminki uskoo, että tekoälystä voisi olla hyötyä monimutkaisen kokonaisuuden hallinnassa.

– Eniten keskittyisin datan keräämiseen, säilyttämiseen, esittämiseen ja hyödyntämiseen.

Hemminki sanoo, että tekoäly pystyy ratkomaan monimutkaisiakin tehtäviä, kunhan tehtävänanto on riittävän yksinkertainen. Yksittäisen taudin mittaamisessa kone vielä pärjää, mutta kokonaisuuden hallintaan tarvitaan aina ihminen.

– Se, onko ihminen terve vai ei, on monimutkainen ja humaani kysymys. Hyvinkin sairas ihminen voi kokea olevansa terve ja toisinpäin, Antti Hemminki sanoo.

• Lue myös asiakastarina Lifecaren käyttöönotosta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä: Lisää tehoa terveydenhuoltoon