Tavoitteena oli yhdistää tekoälyn avulla aiemmin erillään olleita tietoaineistoja siten, että niistä muodostuu asiakas- ja palvelupolkuja.
Kokeilun avulla haluttiin saada tietoa siitä, pystytäänkö palveluita tarvitsevat asiakasryhmät tunnistamaan nykyistä aiemmin tekoälyn avulla siten, että yksilöiden identiteetti on suojattu. Samalla Espoo halusi oppia ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat espoolaisten hyvinvointiin ja palveluiden käyttöön.
“Yksilöiden lisäksi tekoälyn hyödyntämisestä hyötyvät myös ehdottomasti kaupungin työntekijät ja Espoon kaupunki – ja samalla myös yhteiskunta, kun voimme kaupunkina tarjota dataamme erilaisille tutkimuslaitoksille. Tekoäly ei ole Espoon kaupungilla vielä ohjaava tekijä, mutta se tulee olemaan tulevaisuudessa työntekijöillemme todella tärkeä tukiäly, joka auttaa päivittäisessä päätöksenteossa.”
Tomas Lehtinen, projektipäällikkö, data-analytiikkakonsultti Espoon kaupungin konserniesikunnasta
Kokeilussa yhdistettiin Espoon koko väestöä koskeva sosiaali- ja terveystieto ja varhaiskasvatuksen asiakkuusdata vuosilta 2002–2016. Analysoimalla datamassaa Espoon kaupunki voi tulevaisuudessa suunnitella uusia ennakoivia palveluita ja niiden kohdentamista kaupunkilaisille.
Yksi projektin tärkeimmistä tuloksista on vahvistus sille, että tekoäly toimii terveydenhuollon palveluitten suunnittelussa ja ihmisten hyvinvoinnin ennustamisessa. Projektin avulla kehitettiin esimerkiksi riskiennustemalli, jonka avulla pystytään ennustamaan lastensuojelun asiakkuutta viiden vuoden päähän. Tekoäly löysi noin 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Mikään tekijä ei yksin ole riski, mutta useamman tekijän yhtäaikainen esiintyminen voi olla.
Kokeilu mahdollisti myös ensimmäistä kertaa asiakkuuspolkujen perhekohtaisen tarkastelun, koska kaupungin tietojärjestelmät ovat yleensä yksilökeskeisiä.
Julkista dataa ei ole koskaan aiemmin yhdistetty vastaavalla tavalla kuin Espoon ja Tiedon kokeilussa. Kokeilun mahdollisti Suomen poikkeuksellisen tarkat julkisen sektorin tietojärjestelmät ja hyvälaatuinen data.
Projektin lähtökohtana oli testata, onko tekoälystä apua palvelujen kohdentamiseen ennaltaehkäisevästi ja yksilöille oikea-aikaisesti. Näin kaupunki haluaa tukea yksilöiden hyvinvointia.
Tieto ja Espoon kaupunki käsittelivät yhdessä valtavaa datamassaa, joka koostui Espoon kaupungin palveluita vuosina 2002–2016 käyttäneestä 520 000 henkilöstä ja yli 37 miljoonasta asiakaskontaktista. Kaikki tietojenkäsittely tehtiin äärimmäisen tietoturvallisesti . Henkilöitä yksilöivät tiedot, kuten nimi, henkilötunnus ja osoite, salattiin datasta jo tiedonhakuvaiheessa. Lisäksi kaikessa tiedonsiirrossa käytettiin salattuja tiedonsiirtoyhteyksiä.
Toimme ensin Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden datan tietoaltaaseen, jossa ne oli mahdollista yhdistää niin, että asiakkaat ja asiakkaiden palvelukäyttö nähtiin kokonaisuutena. Kokeilumme näytti, että datan hyödyntämisellä ja tekoälyllä voi olla merkittävä rooli terveydenhuollossa. Tekoälyn ja data-analytiikan tuella pystytään kehittämään uusia palvelupolkuja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset voivat myös käyttää sitä päivittäisessä työssään ohjaavana tukiälynä.
Espoo on yli 270 000 ihmisen kotikaupunki. Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina Espoo on elävä, kasvava, kehittyvä ja viihtyisä asuinpaikka. Espoossa yhdistyy yritysten ja yksilöiden huippuosaaminen, monipuolinen luonto sekä viihtyisät ja turvalliset asuinalueet.