09 maaliskuuta 2020
Tiedon hyödyntämistä johtamisen välineenä sosiaali- ja terveydenhuollossa on pohdittu jo pitkään. Terveydenhuollosta alkaneet kehittämistarpeet ovat laajentuneet koskemaan koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, esimerkiksi STM:n sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan Toivo-ohjelmassa.
Myös sosiaalihuollossa tiedostetaan kattavan ja yhdenmukaisen tiedon merkitys päätöksenteon tukena, arjen yksittäisistä päätöksistä aina valtakunnan tasolle. Yhtenäinen tietoperusta auttaa hahmottamaan palvelujen vaikuttavuutta, parannuskohteita ja kustannuksia. Yhtenäisten tiedonhallintaperiaatteiden mukaan toimiminen on iso ponnistus, mutta kansallinen työ on hyvällä polulla. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää kattavasti jo nykyistenkin ratkaisujen avulla eri tasoilla.
Sosiaalihuollon asiakastiedon yhdenmukaistamisen ja paremman tietojohtamisen perimmäinen tarkoitus on tarjota laadukkaita palveluja, jotka vastaavat asiakkaan tarpeeseen. Organisaatiokohtaisista luokituksista, prosesseista, asiakirjarakenteista ja erilaisista tulkinnoista ollaan pääsemässä kansallisesti yhdenmukaisten käsitteiden ja tulkintojen käyttöön. Tämä edistää merkittävästi sosiaalihuollon tiedon saamista kaikkien organisaatioiden hyödynnettäväksi.
Tiedon saatavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. TietoEVRYn sosiaalihuollon analytiikkaratkaisu, Fakta, mahdollistaa valmiiden sosiaalihuollon tarpeisiin suunniteltujen mittareiden ja ulottuvuuksien hyödyntämisen. Myös kattava ja hyvin jäsennelty tiedonsiirto organisaation omiin analytiikkaratkaisuihin, tietoaltaisiin tai tutkimuskäyttöön on mahdollista.
Kansallisten luokitusten käyttöönotto etenee pakollisen palvelutehtäväuudistuksen ansiosta vauhdikkaasti. Sosiaalihuollon tiedon hyödyntämisen esteenä ei ole heikko tiedon saatavuus.
Johtamisen näkökulmasta asiakastietoa on käytetty sosiaalihuollossa pitkään, mutta tiedon hyödyntämisen ratkaisut voidaan tuoda myös ammattilaisten arkeen. Lifecaressa arjen analytiikkaa on käyttäjän työpöydällä, jossa hän voi seurata vaikkapa omia ja tiiminsä työkuormituksen kuvaajia.
Tulevaisuudessa tietoa voidaan käyttää myös esimerkiksi asiakkaiden segmentoinnissa. Asiakassegmentteihin liitetyillä toimintamalleilla voidaan edistää asiakkaiden tarpeiden mukaisten palvelujen suunnittelua ja toteutusta. Tietoa hyödyntämällä resursseja pystytään ohjaamaan sinne, missä niitä tarvitaan.
Sosiaalihuollon vaikuttavuuden osoittaminen on asiakkaiden monimutkaisten tilanteiden takia usein haastavaa. Myös vaikuttavuustutkimuksessa tiedon kattava saatavuus on avainasemassa. Kun asiakkaan tilanteen kannalta vaikuttavat palvelut tunnistetaan, voidaan tutkittua tietoa hyödyntää paremmin myös järjestelmän ohjaavuutta kehitettäessä.
Sosiaalihuollon tiedon hyödyntämisen ratkaisuja kehittää harvalukuinen joukko, monissa organisaatioissa kehittämiseen ei ole varattu resursseja lainkaan. Jotta jo melko hyvin saatavilla olevaa tietoa käytettäisiin tehokkaasti, esimerkiksi segmentoinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin avulla, tarvitaan osaamista, resursseja ja kehittämistyötä.
Tekninen osaaminen ei yksin riitä. Sen lisäksi tarvitaan syvällistä sosiaalihuollon tiedon ja palvelutarpeiden ymmärrystä. Parhaat tulokset saavutetaan sosiaalihuollon organisaatioiden, viranomaisten, tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöllä.