noun_Email_707352 Breadcrumb arrow noun_917542_cc noun_Globe_1168332 Map point Play Untitled Retweet

Fazerin CIO Juha Eteläniemi: Laadukas perusdata on dataohjautuvan liiketoiminnan edellytys

26 marraskuuta 2019

Tietoa tulevasta -podcastin ensimmäisessä jaksossa on vieraana Fazerin tietohallintojohtaja Juha Eteläniemi, joka kertoo miten liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyötä tiivistetään tunnetussa ruoka-alan perheyrityksessä.

Nappaa alta tärpit jakson kuunteluun:

02.40: Miksi aktiivinen kuuntelu on tärkeää muutoksen johtamisessa?

11.00: Missä roolissa data on Fazerilla?

19.45: Fazerin onnistumisia dataohjautuvuudessa

21.20: Datasanasto: Mitä on dataohjautuvuus?

22.15: Tärkeimmät opit liiketoiminnan ja IT:n välisestä yhteistyöstä

24.50: Yhteisen roadmapin luominen

28.10: Fazerin digikehittämisen tavoitteet tulevaisuudessa

Makeisista ja leipomotuotteistaan tunnettu Fazer on toiminut jo vuodesta 1891. Liiketoiminta on tänä päivänä varsin laajaa, kun siihen kuuluvat myös ruokailu,- leipomo- ja kahvilapalvelut sekä erilaiset kasviperäiset ateriat ja maidottomat tuotteet. Tietohallinnon osalta konsernissa on päädytty malliin, joka sekä keskittää että hajauttaa.

“IT-peruspalvelut on keskitetty, mutta lisäksi on liiketoiminta- ja aluekohtaisia toimintoja. Tämä on perinteinen, hyväksi koettu malli, jota kehitetään koko ajan”, Fazerin tietohallintojohtaja Juha Eteläniemi avaa.

Viestintä on tietohallinnon tärkein työkalu

Juha Eteläniemen mukaan Fazerin poikkeuksellisuus kansainvälisenä perheyrityksenä näkyy siinä, miten suuressa konsernissa puhalletaan yhteen hiileen. Tietohallinnon ja liiketoimintojen välistä yhteistyötä Eteläniemi haluaa tiivistää entisestään avointa kommunikaatiota lisäämällä. 

“Viestinnällä saadaan edellytyksiä tekemiseen. Kun kerrotaan mitä tehdään, ymmärrys on molemmin puolin vahvempaa.”

Eteläniemelle aktiivinen kuuntelu on on tärkeä johtamisen väline.

“Vain kuuntelemalla voi ymmärtää, mitä on tapahtunut, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat johtaneet nykytilaan ja mitkä ovat tulevaisuuden draiverit.”

Avoimen dialogin yhtenä kriittisenä mahdollistajana Eteläniemi näkee asioiden selkeyttämisen.

“Helmasynti on usein se, että puhutaan liian vaikeilla termeillä tai omalla slangilla olettaen että muut ymmärtävät. Itse karsin lyhenteiden käyttöä, sillä ne voivat tarkoittaa jollekin toiselle jotain ihan muuta.”

Liiketoimintayhteistyön kehittämisen kannalta tärkeintä on, että kaikki tietävät, mihin suuntaan asioita viedään.

“Kun tiedetään mitä tehdään, mistä puhutaan, mitä halutaan ja mikä on oletusarvo, päästään eteenpäin.”

Dataohjautuvuus lähtee perustietojen laadukkuudesta

Dataohjautuvan liiketoiminnan perusta löytyy laadukkaasta ja saatavilla olevasta perusdatasta. 

“Kun laittaa perustietoa parempaan kuntoon, työ menee harvoin hukkaan. Ja ehkä vielä tärkeämpää on, että perusdata myös pysyy kunnossa”, Juha Eteläniemi muistuttaa ja jatkaa:

“Yritykset ovat innokkaasti palkanneet datatieteilijöitä riveihinsä, mutta jos data on huonolaatuista, sillä ei tee mitään.” 

Urakka voi kuitenkin tuntua ylivoimaiselta organisaatioissa, joissa hallinnoidaan valtavaa datamäärää. Eteläniemi korostaa, että laadukas pohjadata tuo mukanaan merkittäviä hyötyjä, jolloin dataa on mahdollista hyödyntää paremmin liiketoiminnan johtamisessa.

“Kun data on hyvässä kunnossa, perusanalytiikkaa voidaan viedä liiketoimintajohdon saataville ilman, että pitää olla data-analyytikko. Tällöin kaikki työntekijät ovat analyytikkoja.”

Lue lisää: Metadata management – the often-neglected discipline that can boost your success

Kohti älykästä tietojenkäsittelyä

Digitalisaatiokeskustelua on viime vuosina vaivannut jonkinasteinen hypetys. Eteläniemen mukaan nyt on kuitenkin siirrytty vaiheeseen, jossa arvioidaan, minkälaisia hyötyjä digitalisaation kautta on mahdollista saada. Perusajatus on, että hyvälaatuista dataa on helppo hyödyntää.

“Paljon näkee sitä, että perusdataputket saattavat olla hyvin manuaalisia, kun samaan aikaan yritetään rakentaa hienompia juttuja päälle. Ensin pitää saada perusta kuntoon ja vasta sitten voi rakentaa uutta.”

Olisiko siis aika palauttaa vanha automaattista tietojenkäsittelyä tarkoittava termi ATK takaisin jokapäiväiseen digikeskusteluun?

“Itse puhun jopa ÄTK:sta eli älykkäästä tietojenkäsittelystä. Tietojenkäsittelyn tulisi olla älykästä, ei vain automaattista.”

Kuuntele Tietoa tulevasta podcastin ensimmäisestä jaksosta tarkemmin, minkälaisia onnistumisia Fazerilla on saatu aikaan tietohallinnon ja liiketoimintojen yhteistyöllä ja minkälaisia digitalisaatiotavoitteita Fazerilla on tuleville vuosille.

Tietoa tulevasta -podcast – oivalluksia datan mahdollisuuksista

Kuuntele, miten kiinnostavat suomalaiset toimijat näkevät datakeskeisen maailman mahdollisuudet. Ensimmäisellä kaudella vieraina muun muassa OP-ryhmän Sameli Mäenpää, Keskon Anni Ronkainen ja Puolustusvoimien Mikko Heiskanen.

Podcastia voi kuunnella Soundcloudista, Spotifysta tai osoitteessa tietoatulevasta.fi.

Muista @tietoevryfi myös Instagramissa! 

Haluatko tietää lisää?

Matti Ristimäki

Vice President, Data-Driven Businesses

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä