Jotta pilvipalveluista saadaan liiketoiminnallisia tehoja irti, on hyvä ottaa haltuun pilvipalveluiden tärkeimmät termit ja palvelumallit.
Eri pilvipalveluille ja pilviteknologioille yhteistä on, että oikein toteutettuna ja käytettynä niillä voidaan saavuttaa merkittäviä liiketoiminnallisia hyötyjä organisaation kasvaneen tehokkuuden ja ketteryyden ansiosta. Pilvipalveluissa ei koskaan ole ainoastaan kyse uudesta teknologiasta, vaan pilvi on organisaation tilanteeseen soveltuva toimintamalli organisaation nopeuden, tehokkuuden ja innovaatiokyvyn kehittämiseen.
Nappaa tästä pilvisanastosta pilvipalveluiden tärkeimmät palvelumallit ja termit, niin tunnistat entistä paremmin pilven mahdollisuudet ja hyödyt organisaatiollesi.
Vinkki: sanasto päivittyy säännöllisesti, joten tämä artikkeli/sivu kannattaa lisätä kirjainmerkkeihin.
Pilvipalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa organisaation sovellukset sijaitsevat fyysisten palvelinten sijaan skaalautuvalla pilvipalvelimella.
Pilvipalvelut luokitellaan usein termeillä SaaS (Software As A Service), PaaS (Platform As A Service) ja IaaS (Infrastructure As A Service), jotka viittaavat siihen palvelumalliin, jolla organisaatio pilvipalvelun saa.
Palvelumalli perinteisesti kuvaa omalta osaltaan sekä vastuujakoa pilvipalvelun asiakkaan ja pilvipalvelun tuottajan kesken, että osaltaan palveluiden pääasiallisesta kohdeyleisöstä (IaaS palvelut kohdistuvat IT-yksikön ja ylläpitäjien alueelle, PaaS palvelut on sovitettu huomioimaan sovelluskehittäjien kehittäjäkokemus ja toisaalta SaaS palveluissa pääpaino on loppukäyttäjäpalveluilla). Toisaalta julkipilvipalveluiden nopea kehityssykli näillä alueilla on rikkonut perinteisiä palvelumallien rajoja. Vastaavasti uudet digitaaliteknologiat pilvipalveluissa edellyttäät uusia toimintamalleja, joiden puitteissa roolit, tehtäväkuvat ja yhteistyö edellyttävät uutta tarkastelua, jossa perinteiset vastuurajat eivät kuvaa reaalitarpeita. Organisaatioille pilvipalvelu tarkoittaa myös, että pilvi-infrastruktuurin ja datakeskuksien omistamisen sijaan niitä vuokrataan pilvipalvelun tarjoajalta, jolloin skaala ja kustannukset määräytyvät käytön mukaan.
Toimiva pilvipalvelu rakentuu aina organisaation liiketoiminnallisten tarpeiden ja tavoitteiden pohjalle. Pilvipalvelun tarkoituksena on lisätä organisaation ketteryyttä ja innovaatiokykyä – samalla tuoden uusimmat teknologiat käyttöön.
Toimiva pilvipalvelu tuokin lyömättömiä etuja kuten pilven skaalautuvuutta tarpeen ja käytön mukaan, mikä luo kustannustehokkuutta ja laajoja käyttömahdollisuuksia. Kasvava automatisointi ja ylläpidon helppous puolestaan lisäävät tehostavat toimintaa sekä vankan tietoturvallisuuden.
Lue lisää: Miten valita oikeat pilviratkaisut liiketoiminnan tarpeisiin?
Pilvipalvelun hyödyt organisaatoille ovat monipuolisia ja monin tavoin ylivertaisia. Pilvipalvelut mahdollistavat nykyisen liiketoiminnan kehittämisen ja samalla uuden liiketoiminnan luomisen. Organisaatiot hyötyvät pilvestä monin tavoin, yksittäisten toimintojen digitalisoinnista koko yrityksen operatiivisen tehokkuuden nostoon. Pilven teknologiahyödyt ovat myös monin tavoin ylivertaisia pilvipalvelun määrittävien omnaisuuksien (esim. nopea ja joustava skaalautuvuus, tarvepohjainen itsepalvelu, monikäyttäjyys, palvelun mittarointi, resurssien yhdistäminen) vuoksi. Esimerkiksi tekoälyn täysmääräinen hyödyntäminen ja sen vaatiman valtavien datamäärien käsittely onnistuu tehokkaimmin skaalautuvalla pilvipalvelulla.
Pilvipalvelut mahdollistavat lisäksi muun muassa entistä paremman tietoturvan ja aina ajantasaiset ympäristöt. Yritysten innovaatiokyky myös kehittyy, tuottavuus paranee sekä kustannustehokkuus kohenee entistä ketterämmän ja nopeamman toiminnan myötä.
Pilvipalveluiden hyödyt saavutetaan täysmääräisesti kuitenkin vain, jos organisaatioissa ollaan valmiita kehittämään toimintamallia. Pilvi ei ole vain teknologiaa, se on tapa toimia. Mikäli pilveen siirrytään vain teknologia pääajurina, odotettuja liiketoiminnallisia hyötyjä on vaikea saavuttaa. Kun organisaatioissa tarrataan kiinni pilveen ja sen mahdollistamaan uuteen, organisaation tavoitteita tukevaan toimintamalliin, hyötyjen saavuttaminen on paljon vaivattomampaa.
Lue lisää: Toimintamallin muutoksella liiketoimintahyötyä pilvestä
Pilvistrategia tarvitaan, jotta pilvipalvelut eivät jää vain taktiseksi työkaluksi. Pilvistrategia määrittää organisaatiolle muun muassa yhteiset tavoitteet pilvipalveluiden hyödyntämiselle, tiekartan ja kyvykkyydet päästä tavoitteiseen sekä pilvipalveluiden käyttökohteet. Pilvistrategian pohjalta kehitetyt ja käytetyt pilvipalvelut mahdollistavat kasvavan kustannustehokkuuden ja toiminnan kehittämisen tavalla, joka lisää organisaation ketteryyttä ja innovaatiokykyä – samalla tuoden uusimmat teknologiat organisaation käyttöön. Pilvistrategian tulee olla johdettu koko organisaation liiketoimintastrategiasta. Liiketoiminnan tavoitteiden ymmärtäminen auttaa näkemään pilvipalvelujen mahdollisuudet ja haasteet oikeasta näkökulmasta.
Tutustu asiantuntijapalveluihimme.
Pilvi-infrastruktuuri luo pohjan pilvipalveluiden hyötyjen saavuttamiselle. Pilvi-infrastruktuuri tarkoittaa kaikkia pilvipalveluiden hyödyntämiseen tarvittavia resursseja, kuten tarvittavia palvelimia, tallennustilaa ja resursseja. Organisaatiot voivat hankkia tarvittavan pilvi-infrastruktuurin palveluna, jolloin puhutaan IaaS-palvelusta (Infrastructure As A Service). Organisaatoille tämä tarkoittaa, että omistettavan pilvi-infrastruktuurin sijaan sitä vuokrataan pilvipalvelun tarjoajalta ja kustannukset määräytyvät käytön mukaan.
Toimiva pilvi-infrastruktuuri mahdollistaa pilvipalveluiden tavoitteiden mukaisen toiminnan ja pilvipalveluiden kehityksen. Kaikki pilvikehittäminen on lopulta infrapohjaista. Mitään uutta kyvykkyyttä pilvessäkään ei luoda, ellei taustalla oleva infrastruktuuri sitä mahdollista.
Yksityinen pilvipalvelu (private cloud) viittaa pilvipalvelun toteutusmalliin, joka on tarkoitettu vain yhdelle yritykselle tai organisaatiolle ja joka sijaitsee yksityisessä verkossa. Yksityistä pilvipalvelua käyttävät usein rahoitusalan toimijat, julkisen sektorin toimijat ja muut keskisuuret ja suuret organisaatiot. Yksityisen pilvipalvelun ylläpito voidaan tehdä organisaation omin voimin tai ulkoistaa kumppanille. Vaihtoehtoisesti virtuaalinen yksityinen pilvipalvelu tuottaa loogisesti eriytetyn ympäristön jaetusta fyysisestä infrastruktuurista, joka voidaan yhdistää asiakaskohtaiseen yksityiseen verkkoon.
Julkinen pilvi (public cloud) on pilvipalveluiden toteutusmalli, jossa palvelut ovat saavutettavissa Internetin yli ja näiden omistaja ja hallinnoija on aina pilvipalvelun tuottaja. Julkisen pilven globaaleja alustoja ovat esimerkiksi Microsoft Azure, Amazon Web Services (AWS) sekä Google Cloud Platform (GCP). Julkinen pilvi tarjoaa laajat vaihtoehdot pilviratkaisuista ja laskentaresursseista kaikenkokoisten ja -toimialojen organisaatioiden kasvaviin tarpeisiin ympäri maailman.
Hybridipilvi (hybrid cloud) on toteutusmalli, jossa käytetään sekä julkista että yksityistä pilveä, kuitenkin niin että nämä kaksi toteutusmallia säilyttävät erillisinä. Pilvipalveluiden nykyisen rajallisten standardoinnin tilan vuoksi hybridipilvissä ratkaisut ovat paljolti teknologia- tai pilvipalvelutoimittajakohtaisia. Tämän vuoksi on tärkeää selkeyttää käyttötapaus ja tämän koestaa tämän edellyttämät hybridipilven kyvykkyydet.
Käyttötapaus määrittää millaiset vaatimukset työkuormien ja datan liikkuvuudelle sekä yhtenäiselle hybridipilven hallinnalle ja hallinnolle on. Esimerkkejä käyttötapauksista ovat erillinen varautumisympäristö IaaS-pilvipalvelulle, virtuaalipalvelintyökuormien kotiuttaminen näin vaadittaessa IaaS-pilvipalvelulle tai yhdenmukaisen PaaS-alustan tuottaminen sovelluksille, mahdollistaen sovellusympäristökohtaisesti (esim. kehitys, testi, tuotanto) valinnan julkipilven ja yksityispilven kesken.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eri sovelluskehityksen vaiheissa kehityksestä, testaukseen ja tuotantoon voidaan valita sopivin ajoalusta. Näin sovellukset ja niiden vaatima data voidaan esimerkiksi tietoturvavaatimusten vuoksi sijoittaa tuotantoympäristön osalta yksityiseen pilvipalveluun tarvittaessa.
Lue lisää englanniksi: Hybrid Cloud benefits
Monipilvi (multi-cloud) viittaa toimintaympäristöön, jossa organisaatio käyttää enemmän kuin kahta pilvipalvelua, useammalta kuin yhdeltä pilvipalvelujen toimittajalta. Nämä voivat olla niin julkisen pilven tai yksityisen pilven palveluita useissa eri ympäristöissä. Monipilviympäristön kasvanut monimutkaisuus edellyttää pilvistrategian osalta hyvään viestintään nojaavaa yhteistä käsitystä siitä, missä puitteissa ja käyttötapauksissa monipilvi-lähestymistä hyödynnetään organisaatiossa. Laaja-alaisessa käytössä mm. kustannusten hallinta, identiteettien hallinta, siirrettävyyttä tukeva sovellus-, data- ja integraatioarkkitehtuuri, tietoturvavaatimusten linjaaminen sekä toimintaympäristöä tukeva hallintomalli ovat keskeisiä käsiteltäviä osa-alueita.
Monipilvi on yleistymässä yrityksissä, jotka pyrkivät parantamaan tietoturvaansa ja suorituskykyään useamman pilviympäristön avulla. Monipilvi voidaan kuitenkin nähdä tietynlaisena nykytilana pilvipalveluiden välittämisestä (cloud service brokering) alkaneesta vaiheesta, jossa hybridipilven rinnalle haetaan erilaisia hajautetun ja yhteistoiminnallisen palvelun malleja liiketoimintamallien ja teknologian kehittyessä.
Tutustu IDC:n pilvitutkimukseen: Pohjoismaat nojaavat monipilviympäristöihin
Lue lisää englanninkielisestä blogista: Multi-cloud is becoming the digital backbone
Suvereeni pilvi varmistaa, että kaikki data, mukaan lukien metatiedot, pysyy suvereenilla maaperällä. Se estää ulkomaisten tahojen pääsyn dataan kaikissa olosuhteissa. Se tarjoaa luotettavan ympäristön tallentaa ja käsitellä sellaista tietoa, jota ei tule koskaan siirtää rajojen yli ja jonka on pysyttävä vain yhden lainkäyttöalueen piirissä.
Suvereenit pilvet ovat kypsiä ja vakiintuneita ratkaisuja, jotka ovat osa kehittyvää monipilviympäristöä. Ne tarjoavat myös kaikki muut pilven keskeiset edut, kuten ketteryyden, turvallisuuden ja automaation.
Mitä tarkoittaa suvereeni pilvi? Taustat ja viisi vinkkiä sen hyödyntämiseen
Tutustu sovereign cloud -ratkaisuihimme
Reunalaskenta (edge computing) on hajautetun laskennan osa-alue, jossa laskenta tapahtuu järjestelmän reunalaitteiden läheisyydessä. Läheisyys määräytyy järjestelmän vaatimusten perusteella. Reunalaskennan läheisyydessä tapahtuvaa laskentaa voidaan tukea siirtämällä ja prosessoimalla suuremmat datamassat pilvipalveluissa. Reunalaskennan alaisuudessa on joukko erilaisia tuote- ja teknologiakategorioita kattaen mm.
Reunalaskennan eri kategoriat ovat hyvin tällä hetkellä toimialalla vakiintumattomia, ollen käyttötapaus- ja ratkaisulähtöisiä ja tämän puitteissa myös osin päällekäisiä. Tämä ei sinällään yllätä huomioiden IT:n keskitettyjen ja hajautettujen arkkitehtuurien kehittyminen läpi historian (mm. teknologian koon pienentymisen ja modularisaation vaikutuksesta) sekä digitalisaation puitteissa eri tavoin tapahtuva toimialateknologian, reunalaskennan ja pilvipalveluiden yhdistyminen. Esim. Uudet käyttökohteet älykaupunkiratkaisuissa sekä kehittyvät suuriin datamassoihin ja oppiviin algoritmeihin perustuvat tekoälyratkaisut tuottavat uusia kategorioita ja muuttavat olemassa olevia.