16 joulukuuta 2020
Vuosi 2020 jää monella tavalla historian kirjoihin. Koronavirus on ennennäkemättömällä tavalla koetellut globaalia taloutta, yhteiskuntia ja meidän kaikkien jokapäiväistä elämää. Samalla virtuaalisuudesta on tullut uusi tapa kaikelle vuorovaikutukselle.
Poikkeuksellinen vuosi onkin kirittänyt yhteiskuntien digitalisoimista usealla rintamalla. Joulukuun alussa pääomamarkkinapäivillämme arvioimme koronatilanteen kiihdyttäneen digitaalista kehitystä jopa kolmella vuodella.
Epävarmuuden keskellä organisaatiot eivät ole pysähtyneet, vaan sen sijaan yhä useampi organisaatio on päätynyt ottamaan merkittäviä kehitysloikkia digitaalisten ratkaisuiden käytössä. Tämä on tärkeää niin suomalaisten yritysten kilpailukyvyn, kestävän kehityksen kuin kansantaloudenkin kannalta. Poikkeusvuosi on samalla myös vahvistanut uhkakuvia, jotka voivat vaarantaa kestävän ja tasapuolisen digitaalisen kehityksen.
Digitaalinen kehitys voi onnistua yksilöitä, yrityksiä ja yhteiskuntia optimaalisesti hyödyttävällä tavalla vain, mikäli palveluihin luotetaan, tasapuolinen pääsy niihin varmistetaan ja digitalisaation myönteiset vaikutukset ymmärretään laajasti. Luottamus on kaiken perusta - ihmiset käyttävät digipalveluita vain, jos luottavat niihin.
Digitaalinen kehitys voi onnistua yksilöitä, yrityksiä ja yhteiskuntia optimaalisesti hyödyttävällä tavalla vain, mikäli palveluihin luotetaan, tasapuolinen pääsy niihin varmistetaan ja digitalisaation myönteiset vaikutukset ymmärretään laajasti. Luottamus on kaiken perusta - ihmiset käyttävät digipalveluita vain, jos luottavat niihin.
Tekemämme tietoturvabarometrin mukaan suomalaisten digiluottamus vaatii lisätyötä, vaikka hentoja signaaleita luottamuksen kasvusta on näkyvillä. Uhkana on, että esimerkiksi tietoturvauhat syövät ihmisten luottamusta digipalveluihin, joka vähentää niiden käyttöä ja siten niiden kehitystä. Suomen vakaa yhteiskunta ja maailmankuulu tietoturvaosaaminen muodostavat kuitenkin mainion perustan, jolta ponnistaa.
Toinen ajankohtainen uhkakuva on digitaalinen eriarvoisuus. Pandemia on siirtänyt ihmiset etätöihin ja muuttanut työn teon tapoja, jonka myötä tuottavan työskentelyn mahdollistavista digiratkaisuista on tullut organisaatioille kriittinen menestystekijä. Yhteiskunnallisella tasolla yhä useamman peruspalvelun siirtyessä digimaailmaan, mutta toisaalta maamme samanaikaisesti monikulttuuristuessa ja väestön ikääntyessä, tasa-arvoisuuden toteutuminen on huomioitava. Kehityksen ollessa kiivainta riskinä on, että erityistarpeet jäävät taka-alalle.
Palveluntarjoajien ja -kehittäjien onkin entistä tärkeämpää varmistaa palveluiden laaja saavutettavuus ja helppo käytettävyys, jolla pyritään takaamaan se, ettei kukaan jää digiyhteiskunnan ulkopuolelle.
Digitalisaation valtavat mahdollisuudet ovat kuitenkin sen uhkia suuremmat. Digitalisaatiolla on entistä merkittävämpi rooli ihmiskunnan tärkeimpien haasteiden ratkaisemisessa, uusien innovaatioiden synnyssä ja arkemme helpottamisessa.
Digitalisaation valtavat mahdollisuudet ovat kuitenkin sen uhkia suuremmat. Digitalisaatiolla on entistä merkittävämpi rooli ihmiskunnan tärkeimpien haasteiden ratkaisemisessa, uusien innovaatioiden synnyssä ja arkemme helpottamisessa.
Teknologian avulla voimme esimerkiksi tuottaa eri yhteiskunnan sektoreille digiratkaisuja, joilla voidaan vähentää merkittävästi päästöjä. Uudet teknologiat, kuten lohkoketjut, IoT, tekoäly ja pilvipalvelut mahdollistavat reaaliaikaisen datan tehokkaan hyödyntämisen, jonka myötä voidaan vähentää energian ja resurssien kulutusta, optimoida logistiikkaketjuja ja hyödyntää nykyistä kapasiteettia aiempaa tehokkaammin.
Meillä ei ole varaa kääntää selkäämme kehitykselle. Avoimella yhteistyöllä voimme vahvistaa luottamusta digipalveluita kohtaan, auttaa yhteiskuntaa ottamaan digitalisaation hyödyt laajasti käyttöön ja edesauttaa sitä, että nopeassakaan kehitystahdissa kukaan ei jää jälkeen.
Kimmo Alkio, toimitusjohtaja, TietoEVRY