01 maaliskuuta 2018
Älykkäämmässä yhteiskunnassa tehokkuus ja uudet työskentelytavat ovat olennaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmille. Kansalaiset päättävät itse, miten he käyttävät ja vastaanottavat digitaalisia palveluita. Tällainen yhteiskunta ei ole kovin kaukana nykyhetkestä.
Tekoälyn kaltaisella teknologialla ja uusilla, entistä kehittyneemmillä data-analyysimenetelmillä on jo nyt suuri vaikutus sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Pohjoismaissa tekoälyä hyödynnetään parhaillaan tietyillä alueilla sosiaali- ja terveydenhuollosta kerätyn datan analysoimiseen. Sen ansiosta eri palvelut voidaan kohdentaa paremmin niitä tarvitseville ja karsitaan turhaa byrokratiaa. Tämä on kuitenkin vasta alkua.
Väestön terveydenhallinta paranee merkittävästi tulevina vuosina. Monet nykyajan sairauksista juontavat juurensa elintavoista. Hyödyt ovat huomattavia, jos ongelmiin pystytään puuttumaan ennen niiden pahenemista. Tekoälyyn pohjautuvat tietomallit analysoivat historiallista dataa ja auttavat terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ammattilaisia tunnistamaan ihmiset, joiden sairastumisriski on korkea.
Näiden tietojen pohjalta voidaan tarjota ehkäisevää hoitoa. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet pienentävät tulevia kustannuksia, jotka olisivat muussa tapauksessa haukanneet resursseista ison osan.
Myös personointi tulee korostumaan terveydenhuollossa. Täsmälääketieteessä käytetään itse asiassa jo nyt geeniperimän sekvensointia, jotta määrätyt lääkkeet vastaisivat täysin potilaan kehon geneettisiä ja fysiologisia vaatimuksia. ”Yksi koko sopii kaikille” -lähestymistapa lakkaa vähitellen olemasta. Etäyhteyksien parantumisen ja esineiden internetin (IoT) seurauksena kansalaiset vaikuttavat entistä enemmän siihen, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarjotaan.
Hoitomenetelmien ja automaation kehityksen ansiosta ihmiset voivat pian valita, haluavatko he saada hoitoa sairaalassa vai omassa kodissaan. Jokainen tulee pääsemään helpommin käsiksi omiin tietoihinsa, mikä mahdollistaa terveyteen ja elämäntilanteeseen perustuvien valintojen tekemisen.
Norjalainen Sarpsborgin kunta käyttää Tieto Smart Care -järjestelmää rutiinitarkastusten ja kokeiden tekemiseen potilaiden kotona. Näin sairaalakäyntien määrä vähenee, potilaista tulee itsenäisempiä ja heidän elämänlaatunsa paranee. Digitalisaation lisääntymisen myötä vastaavat järjestelmät yleistyvät.
Pohjoismaissa viranomaiset työstävät laajaa ja personoitua terveydenhuollon omatietovarantoa (PHR) kansallisella tasolla. Mitä tapahtuu, jos tiedot keskitetään ja niihin pääsee halutessaan käsiksi mistä tahansa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden taso pysyy samana, olipa ihminen sitten Suomessa, Espanjassa tai missä tahansa maailmalla. Kysymys ei ole siitä, tuleeko näin tapahtumaan, vaan milloin näin tapahtuu. Sopivaa teknologiaa kehitetään parhaillaan.
Mikään ei kuitenkaan ole mahdollista ilman vahvaa ja digitalisaatiota tukevaa ekosysteemiä. Ekosysteemit on rakennettava koko teollisuuden, ei vain yhden toimittajan ympärille. Kaikki sidosryhmät on saatava mukaan. Sitä varten tarvitaan yhteensopivia järjestelmiä. Tarvitsemme yhdenmukaisia ohjelmointirajapintoja (API), yhteisiä tietomalleja ja validointikriteerejä. Pienille ja keskikokoisille toimijoille on luotava tilaa tarjoamalla niille go to market -malli. Mikään organisaatio ei pysty siihen yksin.
Me Tiedolla tahdomme tehdä tästä ekosysteemistä totta. Korvaamme yksityisen tietomallin avoimen lähteen tietomallilla, jossa tiedonjaon turvallisuuden ja tehokkuuden perustana ovat kansainväliset vaatimukset. Tähän mennessä näkemämme data on ollut mahtavaa, ja aiomme jatkossakin tehdä yritysten ja päättäjien kanssa yhteistyötä älykkäämmän yhteiskunnan luomiseksi.