Väyläviraston ratainfratietojen hallintajärjestelmän virheettömyys tukee rataliikenteen sujuvuutta. Tietoevry Create vastaa testauksesta, joka nojaa ketterään kehittämiseen ja kommunikaatioon.
Head of SW Testing Services Tietoevry Create Finland
Liikennöidyn rataverkon pituus Suomessa on lähes 6 000 kilometriä, ja sen kunnossapitoon käytetään liki 400 miljoonaa euroa vuonna 2023. Jotta näin valtava rataverkosto pysyy kunnossa kustannustehokkaasti, Väylävirasto on kehittänyt ratainfratietojen hallintajärjestelmän (RAIDE) ja tarvitsi siihen osaavat testaajat. He tulivat Tietoevry Createlta.
Rataverkoston kunnossapito ja ylläpito vaatii useiden eri toimijoiden ja urakoitsijoiden osaamista. Aiemmin Väyläviraston haasteena oli, että jokaisella toimijalla oli omia erillisiä tietojärjestelmiä ja raportointityökaluja. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että valtava määrä tietoa oli hajallaan useissa eri paikoissa: ratakohteet eivät linkittyneet toisiinsa, sijaintitiedoissa oli epätarkkuuksia ja tiedot muutoksista päivittyivät pitkällä viiveellä.
”Ongelmallista oli myös se, että kaikista tarvittavista tiedoista ja ratakohteista ei välttämättä ollut minkäänlaista rekisteriä. Kokonaisuutta oli siis vaikea hahmottaa ja hallita”, Väyläviraston hankepäällikkö Satu Kekäläinen kertoo.
Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto onkin vaatinut valtavan ratatietomäärän keräämisen vanhoista rekistereistä, ratapiirustusarkistosta sekä eri toimijoiden järjestelmistä. Työ ei myöskään lopu, sillä kehitettävää ja testattavaa löytyy jatkuvasti.
RAIDE-hankkeen toinen kehitysvaihe käynnistyi vuonna 2021. Hankkeen keskiössä on yksi suuri tietojärjestelmä, jonka alla on useita eri sovelluksia. Kaikki tieto löytyy nyt yhdestä ja samasta paikasta.
Kekäläinen kertoo, että Ratko-sovelluksessa on rataverkon ratakohteet ja sen tietoja hyödyntävät RAIDE-sovellukset ja useat muut tietojärjestelmät. Raiku-sovelluksessa käsitellään kunnossapidon toimintoja ja kunnossapitotöiden valvontaa, ja Ryhti on tarkoitettu ratainfran ylläpidon toimenpide-ehdotusten hallintaan ja ratahankkeiden ohjelmointiin. Rahti on puolestaan tarkoitettu materiaalien hallinnan ja kuljetusten suunnitteluun.
”Useista eri sovelluksista koostuva järjestelmä helpottaa tiedonkulkua, yhdenmukaistaa kunnossapitotöiden raportointia sekä mahdollistaa rataomaisuuden kunnon seurannan ja ratatöiden ennakoinnin”, Kekäläinen kiteyttää.
Hanke on monitoimittajaprojekti, ja järjestelmän testaus on ollut Tietoevry Createn vastuulla vuodesta 2021 lähtien. Testaustiimin tehtäviin kuuluu manuaalinen ja automatisoitu testaus, suorituskykytestaus sekä testauksen hallintaa ja testauksen strategian ja testausprosessien kehitystä.
Järjestelmällä on yhteensä noin 2 800 käyttäjää noin 120 eri yrityksessä. Järjestelmän hyväksymistestausta tehdään yhdessä käyttäjien kanssa, ja sen ohessa testaustiimi pääsee kurkistamaan, miten järjestelmä ja siihen tehtävät kehitystoimet vaikuttavat käyttäjien työhön.
”Järjestelmätyön aloittaminen tyhjältä pöydältä mahdollisti sen, että pääsimme kehittämään uudet tuotteet ja toimintatavat. Testaustiimimme onkin kehittänyt hankkeen testausprosessin ja ollut mukana tiimien kehitystyön testauksessa sekä organisoimassa asiakkaan ja loppukäyttäjien tekemää hyväksymistestausta”, kertoo Tietoevry Createn testaava testauspäällikkö Aija Lindman.
Lindmanilla on pitkä kokemus testaustyöstä ja vuonna 2020 hänen monipuolinen osaamisensa palkittiin Testauksen osaamisyhteisö TestausOSYn ja Tieturin jakamalla Vuoden Testaaja -palkinnolla.
”Ratainfratietojen hallintajärjestelmä oli urani ensimmäinen täysin ketterää kehitystä noudattava projekti. Hanketta toteutetaan SAFe-mallilla, joka skaalaa ketterän kehityksen suureen hankkeeseen”, Lindman kertoo. SAFe viittaa Scaled agile frameworkiin.
Ketterän kehityksen mukaisesti koko järjestelmää ei määritellä, toteuteta ja testata kerralla, vaan kehitys on jaettu osiin, joiden päätteeksi kustakin sovelluksesta julkaistaan toimiva versio loppukäyttäjille.
Väylävirasto
Väylävirasto on tilaajaorganisaatio, joka vastaa Suomen tie-, rata- ja vesiväylistä sekä osallistuu liikennejärjestelmätyöhön edistääkseen kansalaisten sujuvaa liikkumista ja elinkeinoelämän tehokkaita kuljetuksia.
Lue lisää Väylävirastosta.
Tietoevry Createn testaus varmistaa ratainfratietojen hallintajärjestelmän laadun, helppokäyttöisyyden ja karsii virheet. Näin loppukäyttäjillä on käytössään ajantasainen tieto rataverkon tilanteesta.
Hyvin testattu järjestelmä edistää rataverkon korjaustarpeiden ennakointia, mikä mahdollistaa rataverkon optimoimisen tehokkaaseen käyttöön ja toimenpiteiden liikennevaikutusten arvioinnin.
Järjestelmä- ja hyväksymistestauksen huomioiden perusteella voidaan osaltaan ennakoida järjestelmän tulevia kehitystarpeita.
Tulokset: Tukea turvalliseen raideliikenteeseen
Väyläviraston ratainfratietojen hallintajärjestelmän kehittämisen tavoitteena on turvallisuuden, liikenteen täsmällisyyden ja kunnossapidon kustannustehokkuuden parantaminen. Järjestelmään kerätyt tiedot tarjoavat laadukkaan tietopohjan, jonka perusteella voidaan laatia tilannekuvia rataverkosta ja sen kunnosta sekä analysoida tietoa toiminnan tueksi.
”Kunnossapidon tehtävänä on muun muassa löytää rataverkon korjaus- ja huoltokohteet ja sitä kautta pitää rata turvallisessa ja liikennöitävässä kunnossa. Tässä kokonaisuudessa yhtenä tekijänä on toimiva ja laadukas tietojärjestelmä ja siihen liittyvä testaus”, Kekäläinen sanoo.
Väyläviraston järjestelmävastaava ja pääkäyttäjä Merja Hyvärinen kertoo, että järjestelmässä on yli 700 000 ratakohdetta, ja järjestelmään on tehty jo yli 1,4 miljoonaa kunnossapidon kirjausta.
Järjestelmän käytetyin toiminnallisuus on rataverkon kunnossapitotoimenpiteiden kirjaaminen.
”Sinne on digitalisoitu satoja lomakepohjia, joilla raportoidaan tarkastukset, huollot ja viat. Raikun tietoja käytetään myös tulevien kunnossapitotöiden pohjana, jolloin korjaajilla on käytettävissään kattavat kunto- ja huoltotiedot”
Kommunikaatiolla tärkeä rooli
Väyläviraston Hyvärinen ja Kekäläinen ovat olleet tyytyväisiä Tietoevry Createn tekemään testaustyöhön. Tästä kertoo myös se, että vuoden 2022 asiakastyytyväisyyskyselyssä Väylävirasto antoi Tietoevrylle erinomaiset pisteet.
”Asiantuntemus, hyvä kommunikointi, yhdessä tekeminen ja kehittäminen, keskusteluyhteys asioiden läpikäymiseksi sekä hyvä yhteistyöasenne”, Hyvärinen listaa erityiskiitosta saavia osa-alueita.
Myös Tietoevry Createn Lindman korostaa, että kommunikaatiolla on tärkeä rooli testaustoiminnassa, sillä testaamiseen kuuluu paljon viestintää. Tämä korostuu erityisesti monitoimittajaprojekteissa.
"Testaustiimin pitää osata viestiä testauksesta ja testaustuloksista niin, että hankkeen kaikkien osapuolten erilaiset tarpeet ja taustat otetaan huomioon”, Lindman huomauttaa.
”Asiantuntemus, hyvä kommunikointi, yhdessä tekeminen ja kehittäminen, keskusteluyhteys asioiden läpikäymiseksi sekä hyvä yhteistyöasenne”
Merja Hyvärinen
Järjestelmävastaava ja pääkäyttäjä , Väylävirasto
”Tietoevryn porukan kokemus ja asiantuntijuus ovat kiistattomia”
Lindman on iloinen, miten testaustiimi on voinut hyödyntää ja kehittää ammattitaitoaan Väyläviraston hankkeissa.
”Olemme päässeet rautatiealan oppimiskeskukseen (ROK) perehtymään kunnossapitotöihin, esimerkiksi vaihteiden ja sähköratojen tarkastuksiin. Töitä tarkastellessa konkretisoituu meidän testaajien työn merkityksellisyys. Olemme lähellä loppukäyttäjiä, ja kun saamme heiltä palautetta, voimme auttaa heitä heidän työssään kehittämällä laadukkaampaa järjestelmää. Samalla opimme itsekin”, Lindman kertoo.
Tietoevry Createn ja Väyläviraston nykyinen yhteishanke kestää vuoteen 2025 saakka, joten yhteisiä vuosia on edessä. Tietoevryn testaustiimi vastasi testauksesta myös edeltävässä Väyläviraston hankkeessa vuosina 2016-2021. Kehittäminen ja testaaminen eivät kuitenkaan lopu koskaan. Kekäläinen ja Hyvärinen kertovat, että Väylävirasto tekisi mielellään tulevaisuudessakin yhteistyötä tietoevryläisten kanssa.
”Tietoevryn porukan kokemus ja asiantuntijuus ovat kiistattomia, ja se, että tekijät ovat olleet pitkään mukana testaustoiminnassa, näkyy kyllä osaamisessa.”